< 2 Tantara 26 >
1 Rinambe’ o hene ondati’ Iehodao t’i Ozià, ie ni-folo-tao-eneñ’ amby, le nanoe’ iereo mpanjaka handimbe an-drae’e Amatsià.
Mutta koko Juudan kansa otti Ussian, joka oli kuudentoistakymmenen ajastaikainen, ja asettivat hänen kuninkaaksi isänsä Amatsian siaan.
2 Namboare’e t’i Elote vaho nahere’e am’Iehoda, ie fa nirotse aman-droae’e i mpanjakay.
Hän rakensi Elotin, ja saatti sen jälleen Juudalle, sitte kuin kuningas oli nukkunut isäinsä kanssa.
3 Folo-taoñe eneñ’ amby t’i Ozià te niorotse nifehe, le nifehe limampolo-ro’ amby taoñe e Ierosalaime ao. Iekolià nte-Ierosalaime ty tahinan-drene’e.
Kuudentoistakymmenen vuotinen oli Ussia tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kaksi ajastaikaa kuudettakymmentä Jerusalemissa. Ja hänen äitinsä nimi oli Jekolia Jerusalemista.
4 Le nanao ty fahiti’e am-pivazohoa’ Iehovà manahake ty nanoen-drae’e Amatsiày.
Ja hän teki, mitä otollinen oli Herran edessä, kaiketi niinkuin hänen isänsä Amatsia oli tehnyt.
5 Nitolom-pipay an’ Andrianañahare re tañ’ andro’ i Zekarià, le nampahihits’ aze o aroñaron’ Añahareo; vaho nampiraoraoen’ Añahare amo hene andro nipaia’e Iehovào.
Ja hän etsi Jumalaa, niinkauvan kuin Sakaria eli, opettaja Jumalan näyissä. Ja niinkauvan kuin hän etsi Herraa, antoi Jumala hänen menestyä.
6 Le nionjomb’eo re nialy amo nte-Pelistio, le rinoba’e ty kijoli’ i Gate naho ty kijoli’ Iabnè naho ty kijoli’ Asdode vaho namboare’e rova mañohoke i Asdode añivo’ o nte-Pelistio.
Sillä hän läksi ja soti Philistealaisia vastaan, ja kukisti Gatin muurin, ja Jabnen muurin, ja Asdodin muurin, ja rakensi kaupungeita Asdodin ympärille ja Philistealaisten keskelle;
7 Le nañolotse aze amo nte-Pelistio naho amo nte-Arabe nimoneñe e Gorbaaleo naho amo nte-Mehoneo t’i Andrianañahare.
Sillä Jumala autti häntä Philistealaisia, Arabialaisia, Gurbaalin asuvia ja Meunilaisia vastaan.
8 Le nañenga rorotse amy Ozià o nte-Amoneo; vaho niboele mb’eo mb’eo ty tahina’e pak’ am-pimoahañe e Mitsraime añe, amy te ra’elahy ty hafatrara’e.
Ja Ammonilaiset antoivat Ussialle lahjoja; ja hän tuli kuuluisaksi hamaan siihen saakka, josta Egyptiin mennään; sillä hän tuli aina väkevämmäksi.
9 Mbore namboatse fitalakesañ’ abo e Ierosalaime ao t’i Ozià amy lalambein-kotsokey naho amy lalambeim-bavataney naho amy lalambein-kotsokey vaho nihafatrare’e.
Ja Ussia rakensi tornit Jerusalemissa Kulmaportin ja Laaksoportin päälle, ja muihin kulmiin, ja vahvisti niitä.
10 Niranjie’e fitalakesañ’ abo ka ty an-dratraratra añe naho nihaly vovoñe maro, ie aman-kare maro, ndra an-tane kepak’ ao, ndra a montoñe ao, naho mpiarake naho mpañalahala vahe am-bohitse ao naho e Karmele añe, fa nitea’e ty nitolon-tane.
Hän rakensi torneja myös korpeen ja kaivoi monta kaivoa; sillä hänellä oli paljo karjaa laaksoissa ja tasaisella kedolla, ja peltomiehiä ja viinamiehiä vuorilla ja Karmelissa; sillä hän rakasti peltoja.
11 Toe nanan-dahindefoñe t’i Ozià, mpionjomb’ añ’aly am-pirimboñañe ty ami’ty ia’ nilahare’ Ieiele mpanokitse naho i Maaseià mpitoloñe, ambanem-pità’ i Kananià, raik’ amo mpifehe’ i mpanjakaio.
Ussialla oli myös hyvin harjoitettu sotajoukko, jotka sotaan menivät joukottain, heidän lukunsa jälkeen, niinkuin he olivat luetut Jejelin kirjoittajan ja Maesejan virkamiehen kautta, Hananian käden alla, joka oli kuninkaan päämiehiä.
12 Ty ia’ o hene talèn’ anjomban-draeo, o fanalolahy nahasibekeo, le ro’arivo-tsi-enenjato.
Ja ylimmäisten isäin luku väkevistä sotamiehistä oli kaksituhatta ja kuusisataa,
13 Ambanem-pità’ iareo ty valobohòm-pialy naòke, telo-hetse-tsi-fito-arivo-tsi-liman-jato, ty mpialy an-kafatrarañe, hañolotse i mpanjakay amy rafelahiy.
Ja heidän allansa sotajoukko kolmesataa tuhatta ja seitsemäntuhatta, ja viisisataa väkevää ja urhoollista sotamiestä, joiden piti kuningasta auttaman vihamiehiä vastaan.
14 Nihentseñe fikalan-defoñe naho lefoñe naho aron-doha naho sarimbo viñe tinenoñe naho fale vaho vato-piletse ho a iareo, toe ho a i valobohòkey, t’i Ozià.
Ja Ussia valmisti koko sotajoukolle kilpiä ja keihäitä, rautalakkeja ja rautapaitoja, joutsia ja vielä kiviäkin linkoja varten.
15 Nandranjia’e masina t’Ierosalaime, sata’ ondaty mahimbañe, amo fitalakesañ’ aboo naho an-kotsoke ey, ho fampihirirìñañe ana-pale naho vato jabajaba. Le niboele tsietoitane añe ty tahina’e, amy t’ie nolorañe soa am-para’ te naozatse.
Hän teki myös Jerusalemissa varustukset sangen taitavasti, jotka piti oleman tornein päällä ja kulmain päällä, joista piti ammuttaman nuolilla ja suurilla kivillä. Ja hänen sanomansa kuului sangen leviälle; sillä hän tuli ihmeellisesti autetuksi, siihen asti että hän väkeväksi tuli.
16 Ie naozatse, le nientatse ty arofo’e ho ami’ty fandrotsahañ’ aze ie nandilatse amy Iehovà Andrianañahare’e; amy t’ie nimoake an-kiboho’ Iehovà ao hañembok’ amy kitrelim-pañembohañey.
Kuin hän oli väkeväksi tullut, paisui hänen sydämensä omaksi kadotukseksensa, ja rikkoi Herraa Jumalaansa vastaan, ja meni Herran templiin sisälle, suitsuttamaan pyhän savun alttarilla.
17 Nañorik’ aze ao t’i Azarià mpisoroñe reketse ty mpisoro’ Iehovà valompolo, ondaty mahasibeke;
Ja Asaria pappi meni hänen perässänsä, ja hänen kanssansa kahdeksankymmentä Herran pappia, väkeviä miehiä,
18 le natretrè’ iareo t’i Ozià mpanjaka, nanao ty hoe ama’e: Tsy ihe, ry Ozià, ty mañembok’ am’ Iehovà fa o mpisoroñe ana’ i Aharone norizañeo ro hañemboke; iavoto o toetse masiñeo, fa nandilatse; ie tsy hañonjoñ’ azo amy Iehovà Andrianañahare.
Ja seisoivat kuningas Ussiaa vastaan ja sanoivat hänelle: Ussia, ei sinun sovi suitsuttaa Herralle, vaan pappein, Aaronin poikain, jotka ovat pyhitetyt suitsuttamaan: mene ulos pyhästä, sinä olet väärin tehnyt, ei se tule sinulle kunniaksi Herran Jumalan edessä.
19 Niforoforo amy zao t’i Ozià, ie am-pità’e eo ty fañembohañe hañemboha’e, le niloroloroa’e i mpisoroñe rey fe niboak’ an-kandri’e eo ty angamae, añ’atrefa’ i mpisoroñe rey, añ’ ila’ i kitrelim-pañembohañey, añ’ anjomba’ Iehovà ao.
Mutta Ussia vihastui, ja piti kädessänsä pyhän savun astian suitsuttaaksensa. Vaan kuin hän vihastui pappeja vastaan, kävi spitali hänen otsastansa ulos pappein edessä Herran huoneessa, pyhän savun alttarin edessä.
20 Hene niisa’ i Azarià mpisorom-bey naho i mpisoroñe rey, te inge, niangamae an-dahara’e eo, le naronje’ iareo boak’ ao ami’ty manao zao; eka toe nihitrihitry t’ie niavotse, amy nandafa’ Iehovà azey.
Niin katsoi ylimmäinen pappi Asaria hänen puoleensa, ja kaikki muut papit, ja katso, hän oli spitalinen otsassansa. Ja he hoputtivat hänen sieltä ulos, ja hän riensi myös itsekin; sillä hän oli Herralta rangaistu.
21 Niangamae am-para’ ty andro nivetraha’e t’i Ozià mpanjaka, le nimoneñe an-traño navik’ ao amy haangamae’ey; ie naitoañ’ amy anjomba’ Iehovày; le nifehe ty anjombam-panjaka t’Iotame ana’e, nizaka ondati’ i taneio.
Ja niin oli kuningas Ussia spitalinen hamaan kuolemaansa asti, ja asui erinäisessä huoneessa spitalisena, sillä hän oli eroitettu Herran huoneesta. Mutta Jotam hänen poikansa hallitsi kuninkaan huoneen ja tuomitsi kansaa maalla.
22 Ty ila’ o fitoloña’ i Ozià, boak’ am-baloha’e pak’ am-para’eo le sinoki’ Iesaià mpitoky, ana’ i Amotse.
Mitä enempää Ussian menoista sanomista on, sekä ensimäisistä että viimeisistä, on propheta Jesaia Amotsin poika kirjoittanut.
23 Aa le nitrao firòtse aman-droae’e t’i Ozià; le nalente’ iareo marine an-droae’e an-tanem-pandeveñam-panjaka; fa hoe iereo, Angamae re. Le nandimbe aze nifehe t’Iotame, ana’e.
Ja Ussia nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen isäinsä kanssa kuningasten hautapeltoon; sillä he sanoivat: hän on spitalinen. Ja Jotam hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa.