1 Mpanjaka 15

1 Ie amy taom-paha-folo-valo’ ambi’ Iarovame mpanjaka, ana’ i Nebatey, le niorotse nifehe Iehoda t’i Abiiame

Niin oli kuningas Jerobeamin Nebatin pojan kahdeksantena vuotena toistakymmentä Abiam kuningas Juudassa,

2 nifeleke telo taoñe e Ierosalaime ao. I Maakà, anak’ ampela’ i Abisalome, ty tahinan-drene’e.

Ja hallitsi kolme ajastaikaa Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Maeka Abisalomin tytär.

3 Fonga nañaveloe’e o hakeo nanoen-drae’e taolo’eo; tsy nivantañe amy Iehovà Andria­nañahare’e manahake ty arofon-drae’e Davide, ty arofo’e.

Ja hän vaelsi kaikissa isänsä synneissä, jotka hän oli tehnyt hänen edellänsä, ja ei ollut hänen sydämensä vakaa Herran hänen Jumalansa edessä, niinkuin Davidin hänen isänsä sydän oli.

4 Fe nanolora’ Iehovà Andrianañahare failo e Ierosalaime ao t’i Davide hampitroara’e ty ana’e hanonjohy aze, hampijadoña’e t’Ierosalaime;

Mutta Davidin täden antoi Herra hänen Jumalansa hänelle valkeuden Jerusalemissa, herättääksensä hänelle pojan hänen jälkeensä, ja asettaaksensa Jerusalemiin;

5 amy te nanao ty hiti’e am-pihaino’ Iehovà t’i Davide vaho tsy nivìke ndra ami’ ty inoñ’ inoñe linili’e ama’e amo hene andron-kavelo’eo naho tsy ty amy Orià nte-Kitey.

Sillä David oli tehnyt mitä oikein on Herran edessä, ja ei poikennut kaikista, mitä hän hänelle käskenyt oli, kaikkena elinaikanansa, paitsi Urian Hetiläisen asiaa.

6 Nitolom-pialy avao t’i Rekhavame naho Iarovame amo hene andron-kavelo’eo.

Mutta Rehabeam ja Jerobeam sotivat keskenänsä kaiken elinaikansa.

7 Aa naho o fitoloña’ i Abiiame ila’eo, o tolon-draha’e iabio—tsy fa sinokitse amy bokem-pamoliliañe o mpanjaka’ Iehodaoy hao? Le hotakotak’ avao ty tañivo’ i Abiiame naho Iarovame.

Mitä enempi on sanomista Abiamista ja kaikista hänen töistänsä, eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa? Ja Abiam soti Jerobeamin kanssa.

8 Aa le nitrao-piròtse aman-droae’e t’i Abiime vaho nalente’ iereo an-drova’ i Davide ao; nandimbe aze nifehe t’i Asa ana’e.

Niin Abiam nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Davidin kaupunkiin; ja Asa hänen poikansa hallitsi hänen perässänsä.

9 Ie amy taom-paha-roapolo’ Iarovame mpanjaka’ Israeley le niorotse nifeleke Iehodà t’i Asa;

Ja kahdentenakymmenentenä Jerobeamin Israelin kuninkaan vuonna oli Asa kuningas Juudassa.

10 nifehe efa-polo taoñe raik’ amby e Ierosalaime ao re, i Maakà, anak’ ampela’ i Abisalome, ty tahinan-drene’e.

Ja hallitsi yhden ajastajan viidettäkymmentä Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Maeka Abisalomin tytär.

11 Nanao havantañe am-pihaino’ Iehovà t’i Asa, manahak’ an-drae’e Davide.

Ja Asa teki kelvollisesti Herran edessä, niinkuin David hänen isänsä,

12 Naitoa’e amy taney ze lahilahy mpandeo-batañe an-dahilahy vaho nafaha’e o fonga raham-pahasive namboaren-droae’eo.

Ja karkoitti huorintekijät maalta, ja ajoi pois kaikki epäjumalat, jotka hänen isänsä tehneet olivat.

13 Naitoa’e amy naha mpanjaka ampela azey ka t’i Maakà rene’e, ty amy hazomanga nanoe’e añ’ala-vondroy; rinotsa’ i Asa i hazomanga’ey vaho niforototoe’e amy torahañe Kidroney.

Ja vielä sitten pani hän äitinsä Maekan viralta pois, että hän oli tehnyt Mipletsetin metsistön; vaan Asa kukisti hänen Mipletsetinsä ja poltti sen Kidronin ojan tykönä.

14 O toets’ aboo avao ty tsy naveve’e fe ni-lifotse Iehovà ty arofo’ i Asa amo hene andro’eo.

Mutta kukkuloita ei hän kukistanut; kuitenkin Asan sydän oli vakaa Herran edessä kaiken elinaikansa.

15 Le nampizilihe’e añ’anjomba’ Iehovà ao o raha nengaen-drae’eo naho o nengae’eo; ty fanake naho ty volafoty vaho ty volamena.

Ja hän vei sisälle mitä hänen isänsä oli pyhittänyt, ja Herran huoneen pyhät kalut: hopian ja kullan ja astiat.

16 Nitolom-pialy t’i Asa naho i Baasa mpanjaka’ Israele amo hene andro’ iareoo.

Mutta Asan ja Baesan Israelin kuninkaan välillä oli sota kaiken heidän elinaikansa.

17 Nionjoñe haname Iehodà mb’eo t’i Baasa mpanjaka’ Israele, vaho namboare’e ty Ramà, hikalañe ty fiavotañe naho ty fimoahañe mb’amy Asa mpanjaka Iehodà mb’eo.

Vaan Baesa Israelin kuningas nousi Juudaa vastaan ja rakensi Raman, ettei yksikään vaeltaisi ulos taikka sisälle Asan Juudan kuninkaan puolelta.

18 Rinambe’ i Asa amy zao ty vola-foty naho volamena sisa amy fañajam-baran’ anjomba’ Iehovày naho amy fañajam-baran’ anjomba’ i mpanjakaiy naho natolo’e am-pità’ o mpitoro’eo; le nampihitrife’ i Asa amy Benehadade, ana’ i Tabri­mone, ana’ i Kezione, mpanjaka’ i Arame, nimoneñe e Damesèkey, ami’ty hoe:

Silloin otti Asa kaiken hopian ja kullan, jotka Herran huoneen tavaroista ja kuninkaan huoneen tavaroista jääneet olivat, ja antoi ne palveliansa käsiin, jotka kuningas Asa lähetti Benhadadille Tabrimmonin Hesionin pojan pojalle Syrian kuninkaalle, joka asui Damaskussa, ja käski sanoa hänelle:

19 Ao ty fañina añivo’o naho izaho, añivon-draeko naho ty rae’o; ingo nañitrifako ravoravo, volafoty naho volamena; akia, apitsoho ty fañina’o amy Baasa mpanjaka’ Israele, hisitaha’e amako.

Minun ja sinun vaiheella, ja minun isäni ja sinun isäs vaiheella on liitto: katso minä lähetin sinulle hopiaa ja kultaa lahjaksi, ettäs rikkoisit sen liiton, minkä sinä Baesan Israelin kuninkaan kanssa tehnyt olet, että hän erkanis minusta.

20 Hinao’ i Benehadade t’i Asa mpanjaka, le nirahe’e haname o rova’ Israeleo o roandria’ i valobohòkeio le linafa’e t’Iione, naho i Dane, naho i Abel’bet’maakà vaho i Kinerote iaby, reketse ty tane’ i Naftalý iaby.

Ja Benhadad oli kuuliainen kuningas Asalle, ja lähetti sodanpäämiehet Israelin kaupunkeihin, ja löi Iionin ja Danin ja Abelin Betmaekan, ja koko Kinerotin, ynnä kaiken Naphtalin maakunnan kanssa.

21 Ie jinanji’ i Baasa zao le napo’e ty fandranjiañe i Ramà vaho nimoneñe e Tirtsà.

Kuin Baesa sen kuuli, lakkasi hän rakentamasta Ramaa, ja meni Tirtsaan.

22 Nitsitsihe’ i Asa mpanjaka koike t’Iehoda, tsy nilefereñe; nakare’ iereo o vato’ i Ramà iabio naho o boda fañamboara’ i Baasao; le namboare’ i Asa mpanjaka ty Geba e Beniamine ao naho i Mitspà.

Mutta kuningas Asa lähetti sanoman kaiken Juudan ympäri: ei tässä pidä yksikään nuhteetoin oleman. Ja he kukistivat kivet ja puut Ramasta, joita Baesa oli rakentanut; ja kuningas Asa rakensi niistä Geban BanJaminista ja Mitspan.

23 Aa naho o fitoloña’ i Asa ila’eo, i haozara’e iabiy naho ze hene tolon-draha’e naho o rova namboare’eo; tsy fa sinokitse amy bokem-pamoliliañe o mpanjaka’ Iehodaoy hao? Ie nigain-kantetse le narare am-pandia’e.

Mitä muuta on kuningas Asasta puhumista, ja kaikesta hänen vallastansa, ja kaikista hänen töistänsä, ja kaupungeista, jotka hän rakentanut oli: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa? paitsi että hän oli vanhuudellansa sairas jaloista.

24 Nitrao-piròtse aman-droae’e t’i Asa vaho nalentek’ aman-droae’e an-drova’ i Davide rae’e ao; Iehosafate ana’e ty nandimbe aze nifehe.

Ja Asa nukkui isäinsä kanssa ja haudatiin isäinsä kanssa isänsä Davidin kaupunkiin. Ja Josaphat hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen peräänsä.

25 Niorotse nifehe Israele t’i Nadabe ana’ Iarovame amy taom-paha-roe’ i Asa mpanjaka’ Iehoday, le nifeleke Israele roe taoñe,

Ja Nadab Jerobeamin poika oli Israelin kuningas toisena Asan Juudan kuninkaan vuonna, ja hallitsi Israelissa kaksi vuotta,

26 nanao ze hatsi­vokarañe am-pihaino Iehovà naho nañavelo an-tsatan-drae’e vaho amy hakeo’e nampanaña’e tahiñe Israeley.

Ja teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi isänsä teillä ja hänen synneissänsä, joilla hän saatti Israelin syntiä tekemään.

27 Kinilili’ i Baasà, ana’ i Ahiià, añ’ an­jomba’ Isakare, vaho zinevo’ i Baasà re e Gibe­tonen-te-Pelistio; ie fa narikatohe’ i Nadabe naho Israele iaby ty Gibetone.

Ja Baesa Ahian poika Isaskarin huoneesta teki liiton häntä vastaan, ja Baesa löi hänen Philistealaisten Gibetonissa; sillä Nadab ja koko Israel piirittivät Gibetonin.

28 Amy taom-paha-telo’ i Asa mpanjaka’ Iehoday ty nanjevoña’ i Baasa aze vaho nandimbe aze nifehe.

Sitte tappoi Baesa hänen kolmantena Asan Juudan kuninkaan vuonna, ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

29 Ie vata’e nimpanjaka le fonga zinama’e ty anjom­ba’ Iarovame; leo raike tsy napo’e hikofòke amy Iarovame ampara’ te fonga vinono’e ty amy tsara’ Iehovà nitsaraeñe am-pità’ i Ahiià nte-Silò mpitoro’ey;

Koska hän oli kuningas, löi hän kuoliaaksi kaiken Jerobeamin huoneen, ja ei jättänyt yhtään ainoaa henkeä Jerobeamin huoneesta, siihenasti että hän hävitti hänen, Herran sanan jälkeen, joka oli sanottu hänen palvelialtansa Ahialta Silosta,

30 ty amo tahiñe nanoe’ Iarovameo naho nampanaña’e hakeo Israele amy sigihy nisigihe’e Iehovà, Andrianañahare’ Israeley, hiviñera’e.

Jerobeamin syntein tähden, jotka hän teki, ja jolla hän saatti Israelin syntiä tekemään, sillä vihoittamisella, jolla hän vihaan kehoitti Herran Israelin Jumalan.

31 Aa le o fitoloña’ i Nadabeo naho o hene tolon-draha’eo, tsy fa sinokitse amy bokem-pamoliliañe o mpanjaka’ Israeleoy hao?

Mitä enempi Nadabista on sanomista ja kaikista hänen töistänsä: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

32 Nitolom-pialy avao t’i Asa naho i Baasa mpanjaka’ Israele amo hene andro’ iareoo.

Mutta Asa ja Baesa Israelin kuningas sotivat keskenänsä kaiken ikänsä.

33 Amy taom-paha-telo’ i Asa mpanjaka’ Iehoday, le niorotse nifehe’ Israele iaby e Tirtsà ao t’i Baasa ana’ i Ahiià, vaho nifeleke taoñe roapolo-efats’ amby.

Kolmantena Asan Juudan kuninkaan vuonna oli Baesa Ahian poika koko Israelin kuningas Tirtsassa, neljäkolmattakymmentä ajastaikaa.

34 Nanao ze raty am-pivazohoa’ Iehovà re naho nañavelo ami’ty sata’ Iarovame naho amy tahiñe nampanaña’e hakeo Israeley.

Ja hän teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi Jerobeamin teillä ja hänen synneissänsä, joilla hän saatti Israelin syntiä tekemään.