< Salamo 132 >
Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
2 Dia ilay nianiana tamin’ i Jehovah Sy nivoady tamin’ ny Maherin’ i Jakoba hoe:
hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
3 Tsy mba hiditra ao an-daiko aho, Na hiakatra amin’ ny farafara fandriako,
"Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
4 Tsy mba havelako hatory ny masoko, Na ho rendrehana ny hodimasoko,
minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
5 Mandra-pahitako fitoerana ho an’ i Jehovah. Dia fonenana ho an’ ny Maherin’ i Jakoba.
ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
6 Indro, nandre azy tany Efrata isika; Nahita azy tao amin’ ny saha anaty ala isika.
Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
7 Aoka hiditra any amin’ ny fonenany isika Ka hivavaka eo amin’ ny fitoeran-tongony.
Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
8 Mitsangàna, Jehovah ô, ho amin’ ny fitsaharanao, Dia Hianao sy ny fiaran’ ny herinao.
Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
9 Aoka ny mpisoronao hirafy fahamarinana Ary aoka ny olonao masìna hihoby.
Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
10 Noho ny amin’ i Davida mpanomponao Dia aza mampiala maina ny tavan’ ny voahosotrao.
Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
11 Jehovah efa nianiana tamin’ i Davida, Ary marina izany ka tsy hitsoahany Ny ateraky ny kibonao no hapetrako eo ambonin’ ny seza fiandriananao.
Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
12 Raha hotandreman’ ny zanakao ny fanekeko Sy ny teny vavolombeloko izay hampianariko azy, Dia hipetraka eo ambonin’ ny seza fiandriananao mandrakizay doria kosa ny zanany.
Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
13 Fa Jehovah efa nifidy an’ i Ziona. Ary naniry azy ho fonenany.
Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
14 Ity, hoy Izy, no fitsaharako mandrakizay doria; Eto no honenako, fa efa niriko ity.
"Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
15 Hotahiko tokoa ny fihinana ao; Hovokisako hanina ny malahelo ao.
Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
16 Ny mpisorona ao dia hampitafiko famonjena; Ary hihoby tokoa ny olo-masìna ao.
Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
17 Ao no hampitsimohako tandroka ho an’ i Davida Sy hanamboarako jiro ho an’ ny voahosotro.
Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
18 Ny fahavalony hampitafiko henatra; Fa eo aminy kosa no hamirapiratra ny satro-boninahiny.
Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."