< Salamo 126 >

1 Fihirana fiakarana.
Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.
2 Fahizay dia feno hehy ny vavantsika Sy fihobiana ny lelantsika; Dia natao tany amin’ ny Jentilisa hoe: Zava-dehibe no nataon’ i Jehovah ho an’ ireny.
Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan".
3 Eny, zava-dehibe no nataon’ i Jehovah ho antsika, Ka dia faly isika.
Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.
4 Tanteraho, Jehovah ô, ny ham-podiana anay avy amin’ ny fahababoana, Tahaka ny fiverenan’ ny riaka any amin’ ny tany atsimo.
Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.
5 Izay mamafy am-pitomaniana Dia hijinja am-pifaliana.
Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.
6 Mandeha mitomany mitondra ny voa afafiny izy, Fa hiverina mitondra ny amboarany amin’ ny fihobiana kosa.
He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.

< Salamo 126 >