Fitomaniana 3
1 Izaho ilay lehilahy nahita fahoriana tamin’ ny tsorakazon’ ny fahatezerany.
Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
2 Izaho no notarihiny sy nampandehaniny ho amin’ ny maizina, fa tsy ho amin’ ny mazava.
Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
3 Izaho ihany no asian’ ny tànany mandritra ny andro mandrakariva.
Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
4 Nataony antitra ny nofoko sy ny hoditro, notapatapahiny ny taolako.
Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
5 Manorina izay hamelezany ahy Izy ary manemitra ahy amin’ ny zava-mangidy sy ny fahoriana.
Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
6 Ampitoeriny ao amin’ ny maizina toy izay efa maty fahagola aho.
Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
7 Nofefeny manodidina aho ka tsy afa-nivoaka, nataony mavesatra ny gadrako.
Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
8 Ary na dia mitaraina sy minananana aza aho, dia tampenany ny fivavako.
Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
9 Vato voapaika no narafiny natampiny ny lalako, naolikoliny ny alehako.
Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
10 Tonga bera manotrika ahy Izy, ary toy ny liona ao amin’ ny fierena;
Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
11 Namily ny alehako Izy, ary noviravirainy aho ka nataony mahatsiravina.
Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
12 Nanenjana ny tsipìkany Izy ka nanangana ahy ho toy ny marika hokendrena zana-tsipìka.
Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
13 Nampitsatoka ny zana-tsipìkany tamin’ ny voako Izy.
Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
14 Tonga fihomehezan’ ny fireneko rehetra aho sady ataony an-kira mandritra ny andro.
Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
15 Novokisany zava-mangidy aho ary nobobohany zava-mahafaty.
Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
16 Ary notorotoroiny tamin’ ny sila-bato ny nifiko, sady natsinkasinkasiny tamin’ ny lavenona aho.
Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
17 Ary noroahinao tsy hahita fiadanana ny fanahiko, ka efa hadinoko ny tsara.
Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
18 Dia hoy izaho: Levona ny faharetako sy ny fanantenako an’ i Jehovah.
Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
19 Tsarovy ny fahoriako sy ny fanjenjenako, dia ny zava-mahafaty sy ny rano mangidy.
Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
20 Tsaroan’ ny fanahiko indrindra izany, ka mitanondrika ato anatiko izy.
Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
21 Izany no ho eritreretiko ato am-poko, ka dia hanantena aho.
Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
22 Ny famindram-pon’ i Jehovah no tsy nahalany ritra antsika, fa tsy mitsahatra ny fiantrany.
Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
23 Vaovao isa-maraina izany; lehibe ny fahamarinanao.
se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
24 Jehovah no anjarako, hoy ny fanahiko, ka dia hanantena Azy aho.
Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
25 Tsara Jehovah amin’ izay manantena Azy, dia amin’ ny olona izay mitady Azy.
Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
26 Tsara ny miandry ny famonjen’ i Jehovah amin’ ny fanginana.
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
27 Tsara amin’ ny olona ny mitondra zioga, raha mbola tanora izy.
Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
28 Aoka hanjokaiky irery izy ka hangina, raha ampitondraina izany.
Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
29 Aoka hanohoka ny vavany eo amin’ ny vovoka izy, angamba hisy hantenaina.
Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
30 Aoka hanolotra ny takolany ho amin’ izay mamely azy izy ka ho feno latsa.
Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
31 Fa tsy hanary mandrakizay ny Tompo;
Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
32 Eny fa na dia mampahory aza Izy, dia mbola hiantra ihany araka ny haben’ ny famindram-pony.
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
33 Fa tsy sitrany ny mampahory na mampalahelo ny zanak’ olombelona.
Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
34 Ny fanitsakitsahana ny mpifatotra rehetra ambonin’ ny tany ho eo ambanin’ ny tongotra,
Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
35 Ny familiana ny rariny amin’ ny olona eo anatrehan’ ny Avo Indrindra,
kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
36 Ny famadihana ny adin’ ny olona, dia samy tsy sitraky ny Tompo.
kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
37 Iza moa no miteny, ka dia mahatonga izany, raha tsy zavatra efa nodidian’ ny Tompo?
Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
38 Tsy avy amin’ ny vavan’ ny Avo Indrindra va no ivoahan’ ny soa sy ny loza?
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
39 Koa ahoana no imonomononan’ ny olona mbola velona, fa no tsy aleo misento noho ny amin’ ny fahotany avy?
Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
40 Aoka isika handinika sy hamantatra ny alehantsika ka hiverina indray amin’ i Jehovah.
Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
41 Aoka hasandratsika amin’ Andriamanitra any an-danitra ny fontsika sy ny tanantsika.
Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
42 Izahay efa nanota sy nanao ditra, ary Hianao kosa tsy namela heloka.
Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
43 Nisarona fahatezerana Hianao ka nanenjika anay; eny, novonoinao izahay, fa tsy niantranao.
olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
44 Nisarona rahona Hianao, ka dia voasakana ny vavaka.
olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
45 Nataonao tahaka ny fakofako sy ny zavatra nariana teo afovoan’ ny firenena izahay.
Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
46 Ny fahavalonay rehetra misanasana vava aminay.
Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
47 Mahavoa anay ny tahotra sy ny lavaka ary ny fandringanana sy ny fahatorotoroana.
Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
48 Rano mandriaka no mijononoka amin’ ny masoko noho ny faharatran’ ny oloko zanakavavy.
Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
49 Ny masoko mandrotsa-dranomaso ka tsy mijanona, eny, tsy misy fiatoana,
Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
50 Ambara-pitazan’ i Jehovah ka ho tsinjony any an-danitra.
siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
51 Ny masoko mampiditra fahoriana ho an’ ny fanahiko noho ny amin’ ny zanakavavin’ ny tanànako rehetra.
Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
52 Izay fahavaloko tsy ahoan-tsy ahoana dia nanenjika ahy mafy hoatra ny fanenjika voron-kely.
Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
53 Nanjera ahy tao an-davaka famoriandrano izy ka nitady hahafaty ahy sady nitora-bato ahy.
He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
54 Mandifotra ny lohako ny rano, ka dia hoy izaho: Maty aho ity!
Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
55 Jehovah ô, niantso ny anaranao tany an-davaka lalina indrindra aho.
Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
56 Ny feoko dia efa renao, aza tampenana ny sofinao, raha mitaraina mitady izay mba hiainana kely aho.
Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
57 Nanakaiky Hianao tamin’ ny andro niantsoako Anao, ka dia hoy Hianao: Aza matahotra.
Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
58 Tompo ô, Hianao nandahatra ny adiko izay nikasika ny aiko, eny, nanavotra ny aiko Hianao.
Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
59 Jehovah ô, hitanao ny fitsarana miangatra natao tamiko, ka mba tsarao ny adiko.
Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
60 Hitanao ny famalian-dratsy rehetra ataon’ ireo, dia ny saina rehetra entiny mamely ahy
Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
61 Jehovah ô, efa renao ny latsa ataony, dia ny saina rehetra entiny mamely ahy,
Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
62 Dia ny molotr’ izay mitsangana hanohitra ahy sy ny saina ataony mandritra ny andro hamelezana ahy.
Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
63 Jereo ny fipetrany sy ny fitsangany, fa ataony an-kira aho.
Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
64 Hovalianao araka ny asan’ ny tànany izy, Jehovah ô.
Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
65 Eny, hohamaizininao ny fony, hihatra aminy ny ozonao.
Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
66 Henjehinao amin’ ny fahatezerana izy ka haringanao tsy ho etỳ ambanin’ ny lanitr’ i Jehovah.
Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
