< Zabbuli 97 >

1 Mukama afuga; ensi esanyuke, n’embalama eziri ewala zijaguze.
Herra on kuningas, siitä maa iloitkaan: olkoon saaret riemuiset, niin monta kuin heitä on.
2 Ebire n’ekizikiza bimwetooloola; obutuukirivu n’obwenkanya gwe musingi gw’entebe y’obwakabaka bwe.
Pilvet ja pimeys ovat hänen ympärillänsä: vanhurskaus ja tuomio ovat hänen istuimensa vahvistus.
3 Omuliro gumukulembera ne gwokya abalabe be ku njuyi zonna.
Tuli käy hänen edellänsä ja polttaa ympärillä hänen vihollisensa.
4 Okumyansa kwe kumulisa ensi; ensi n’ekulaba n’ekankana.
Hänen leimauksensa välkkyvät maan piirin päällä: maa näkee sen ja vapisee.
5 Ensozi zisaanuuka ng’envumbo awali Mukama, mu maaso ga Mukama ow’ensi yonna.
Vuoret sulavat niinkuin vedenvaha Herran edessä, koko maailman Herran edessä.
6 Eggulu lirangirira obutuukirivu bwe; n’abantu bonna ne balaba ekitiibwa kye.
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.
7 Abasinza ebifaananyi ebikole n’emikono bonna baswadde, abo abeenyumiririza mu bifaananyi ebyole. Mumusinze mwe mwenna bakatonda.
Hävetkäät kaikki, jotka kuvia palvelevat, ja kerskaavat epäjumalista: kumartakaat häntä kaikki enkelit.
8 Sayuuni akiwulira n’asanyuka, n’ebyalo bya Yuda bijaguza; kubanga ogoberera eby’ensonga, Ayi Katonda.
Zion kuulee sen ja iloitsee, ja Juudan tyttäret ovat riemuissansa, Herra, sinun hallituksestas.
9 Kubanga ggwe, Ayi Mukama, oli waggulu nnyo okusinga ensi; ogulumizibwa okusinga bakatonda bonna.
Sillä sinä, Herra, olet Korkein kaikissa maakunnissa: sinä olet sangen suuresti korotettu kaikkein jumalain ylitse.
10 Abo abaagala Mukama bakyawa ekibi, akuuma obulamu bw’abamwesiga, n’abawonya okuva mu mukono gw’omukozi w’ebibi.
Te kuin Herraa rakastatte, vihatkaat pahaa! hän kätkee pyhäinsä sielut: jumalattomain käsistä hän heitä pelastaa.
11 Omusana gwe gwakira abatuukirivu, n’abalina omutima ogw’amazima bajjula essanyu.
Vanhurskaalle koittaa valkeus, ja ilo hurskaille sydämille,
12 Musanyukirenga mu Mukama mmwe abatuukirivu, era mwebazenga erinnya lye ettukuvu.
Vanhurskaat iloitkaat Herrassa, kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi.

< Zabbuli 97 >