Zabbuli 120

1 Oluyimba nga balinnya amadaala. Nkoowoola Mukama nga ndi mu nnaku, era n’annyanukula.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

2 Omponye, Ayi Mukama, emimwa egy’obulimba, n’olulimi olw’obukuusa.

Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

3 Onooweebwa ki, era onookolebwa otya, ggwe olulimi olukuusa?

Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

4 Onoofumitibwa n’obusaale obwogi obw’omulwanyi omuzira, n’oyokerwa ku manda ag’omuti entaseesa.

Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

5 Ndabye ennaku, kubanga mbeera mu Meseki; nsula mu weema za Kedali!

Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

6 Ndudde nnyo mu bantu abakyawa eddembe.

Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

7 Nze njagala mirembe, naye bwe njogera bo baagala ntalo.

Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.