Engero 31

1 Ebigambo bya kabaka Lemweri bye yayogera, nnyina bye yamuyigiriza.

Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.

2 Ggwe mutabani wange, ggwe mutabani w’enda yange, ggwe mutabani w’obweyamo bwange.

Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?

3 Tomaliranga maanyi go ku bakazi, newaakubadde amaanyi go ku abo abazikiriza bakabaka.

Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.

4 Ggwe Lemweri, si kya bakabaka, si kya bakabaka okunywanga omwenge, so si kya balangira okwegombanga omwenge,

Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"

5 si kulwa nga bagunywa ne beerabira amateeka, ne batalamula mu bwenkanya abantu baabwe abatulugunyizibwa.

Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.

6 Ekitamiiza mukiwenga oyo ayagala okufa, n’omwenge oyo alina emmeeme eriko obuyinike.

Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.

7 Mumuleke anywenga yeerabire obwavu bwe, alemenga kujjukira nate buyinike bwe.

Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.

8 Yogereranga abo abatasobola kweyogerera, otunulenga mu nsonga z’abo bonna abaasigala ettayo.

Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.

9 Yogera olamulenga n’obwenkanya, olwanirirenga abaavu n’abali mu bwetaavu.

Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.

10 Omukazi omwegendereza ani ayinza okumulaba? Wa muwendo nnyo okusinga amayinja ag’omuwendo ennyo.

Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.

11 Bba amwesiga n’omutima gwe gwonna, era bba talina kyonna kya muwendo ky’abulwa.

Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.

12 Aleetera bba essanyu so tamukola kabi, obulamu bwe bwonna.

Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.

13 Anoonya ebyoya by’endiga n’anoonya ne ppamba, n’akola emirimu gye mu ssanyu eritayogerekeka.

Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.

14 Ali ng’ebyombo by’abasuubuzi, aleeta emmere okuva mu nsi ezeewala.

Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.

15 Agolokoka tebunnakya, n’awa ab’omu nnyumba ye ebyokulya, n’agabira abaweereza be abawala be abaweereza emirimu egy’okukola.

Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.

16 Alowooza ku nnimiro n’agigula; asimba ennimiro ey’emizabbibu n’ebibala by’emikono gye.

Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.

17 Omukazi oyo akola n’amaanyi omulimu gwe, emikono gye gikwata n’amaanyi emirimu gye.

Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.

18 Ayiiya ebyamaguzi ebirimu amagoba n’abisuubula, era n’ettabaaza ye ekiro tezikira.

Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.

19 Anyweza omuti oguluka ppamba mu mukono gwe, engalo ze ne zikwata akati akalanga.

Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.

20 Ayanjululiza abaavu omukono gwe, n’agololera omukono gwe oyo ali mu bwetaavu.

Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.

21 Mu biseera by’obutiti taba na kutya, kubanga ab’omu nnyumba ye bonna baba n’engoye ez’okwambala.

Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.

22 Yeekolera ebibikka obuliri bwe, era engoye ze za linena omulungi, za ffulungu.

Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.

23 Bba amanyibbwa, y’omu ku bakulu abakulembera ensi, era ateeseza mu nkiiko enkulu.

Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.

24 Omukazi atunga ebyambalo ebya linena n’abitunda, n’aguza abasuubuzi enkoba.

Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.

25 Amaanyi n’ekitiibwa bye byambalo bye, era tatya ebiro ebigenda okujja.

Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.

26 Ayogera n’amagezi, era ayigiriza ebyekisa.

Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.

27 Alabirira nnyo empisa z’ab’omu nnyumba ye, era talya mmere ya bugayaavu.

Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.

28 Abaana be bagolokoka ne bamuyita wa mukisa, ne bba n’amutendereza ng’ayogera nti,

Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:

29 “Abakazi bangi abakola eby’ekitiibwa naye bonna ggwe obasinga.”

"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".

30 Obubalagavu bulimba n’endabika ennungi teriiko kyegasa, naye omukazi atya Mukama anaatenderezebwanga.

Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!

31 Mumusasule empeera gy’akoleredde, n’emirimu gye gimuweesenga ettendo ku miryango gy’ekibuga.

Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.