Engero 24
1 Teweegombanga bakozi ba bibi era tobeesemberezanga.
Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
2 Kubanga emitima gyabwe giteesa kukola bya butemu, era akamwa kaabwe koogera ku kukola bya ffujjo.
Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
3 Amagezi ge gazimba ennyumba, n’okutegeera kwe kugiggumiza.
Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
4 Olw’amagezi ebisenge by’ayo bijjula ebintu ebirungi, eby’obugagga ebitalabikalabika eby’omuwendo omungi.
Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
5 Omuntu ow’amagezi aba n’obuyinza, n’omuntu alina okumanya yeeyongera amaanyi.
Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
6 Kubanga okulwana olutalo weetaaga okuluŋŋamizibwa, n’okuluwangula, weetaaga abawi b’amagezi bangi.
Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
7 Amagezi gasukkirira nnyo omusirusiru, talina ky’asobola kwogera mu lukuŋŋaana olw’oku wankaaki.
Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
8 Oyo asala enkwe ez’okukola ebibi, aliyitibwa mukujjukujju.
Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
9 Entegeka ez’obusirusiru muvaamu kwonoona, abantu beetamwa omukudaazi.
Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
10 Bw’oyongobera mu kiseera eky’ebizibu, olwo ng’olina amaanyi matono!
Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
11 Odduukiriranga n’owonya abo abatwalibwa okuttibwa, n’abo abali ku njegoyego z’okuttibwa, obawonye okuttirwa obwemage.
Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
12 Bw’ogambanga nti, “Laba kino twali tetukimanyi,” oyo akebera emitima aba talaba? Oyo akuuma obulamu bwo takimanyi? Talisasula buli muntu ng’omulimu gwe bwe guli?
Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
13 Mwana wange olyanga omubisi gw’enjuki kubanga mulungi, omubisi oguva mu bisenge byagwo guwoomerera.
Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
14 Era manya nti amagezi gawoomera emmeeme yo, bw’onoogafuna onoobeera n’essuubi mu bulamu obw’omu maaso, n’essuubi lyo teririkoma.
Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
15 Toteeganga, ng’omunyazi bw’akola ku nnyumba y’omutuukirivu, tonyaganga maka ge.
Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
16 Omuntu omutuukirivu ne bw’agwa emirundi omusanvu, addamu n’ayimuka, naye abakozi b’ebibi basuulibwa mu mitawaana.
Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
17 Tosanyukanga ng’omulabe wo agudde, bwe yeesittalanga omutima gwo gulemenga okujaguza.
Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
18 Si kulwa nga Mukama akiraba ne kitamusanyusa, n’amusunguwalira.
ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
19 Teweeraliikiriranga olw’abo abakola ebibi, so abakozi b’ebibi tobakwatirwanga buggya.
Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
20 Kubanga omuntu omubi talina ssuubi mu maaso, ettabaaza y’abakozi b’ebibi erizikizibwa.
Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
21 Mwana wange otyanga Mukama, ne kabaka, era teweetabanga na bajeemu.
Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
22 Kubanga obusungu bwabwe bulibuubuukira ku bajeemu era ani amaanyi akabi akalibatuukako?
Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
23 Bino nabyo era bigambo by’abalina amagezi. Okwekubiira ng’osala emisango si kirungi.
Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
24 Kale oyo agamba azizza omusango nti, “Toliiko ky’ovunaanibwa,” abantu banaamukolimiranga, n’amawanga ganaamwetamwanga.
Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
25 Naye abo abasalira omusobya omusango ne gumusinga banaabanga n’essanyu, n’omukisa omulungi gulibatuukako.
Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
26 Eky’okuddamu eky’amazima, kiri ng’okunywegerwa.
Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
27 Malirizanga omulimu gwo ogw’ebweru, oteeketeeke ennimiro zo, n’oluvannyuma olyoke weezimbire ennyumba yo.
Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
28 Towanga bujulizi bwa bulimba ku muliraanwa wo, so akamwa ko tekalimbanga.
Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
29 Toyogeranga nti, “Omuntu oyo ndimukola nga bw’ankoze, era ndimusasuza nga bw’ampisizza.”
Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
30 Nayita ku nnimiro ey’omugayaavu, ne mpita ne ku nnimiro y’emizabbibu ey’oyo atalina kutegeera.
Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
31 Kale laba, ng’ennimiro eyo ebunye amaggwa, wansi wonna nga wabikkiddwa omuddo, n’olukomera lwayo olw’amayinja nga lugudde.
Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
32 Ne neekaliriza ne ntegeera ne nfuna ekyokuyiga mu bye nalaba.
Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
33 Otulo otutonotono, n’okusumagira akatono, n’okufunya emikono okuwummulako,
Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
34 obwavu bulikutuukako ng’omutemu, era n’obwetaavu ng’omutemu.
niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
