1 Samwiri 17
1 Awo Abafirisuuti ne bakuŋŋaanyiza eggye lyabwe e Soko ekya Yuda okulwana. Ne basiisira mu Efusudammimu ekiri wakati wa Soko ne Azeka.
Hagi Filistia vahe'mo'za hahunaku Soko kumate Judia mopafi sondia vahezmia zamazeri atru hu'naze. Hagi Sokone Aseka kumatremofo amu'nozanifi me'nea kumate Efes-Damimi seli nonkumara ome ante'za mani'naze.
2 Sawulo n’Abayisirayiri nabo ne bakuŋŋaana, bo ne basiisira mu kiwonvu Era, ne basimba ennyiriri okulwana n’Abafirisuuti.
Hagi Soli'ene Israeli sondia vahe'mo'za Ela agupofi seli nonkumara ome ki'za mani'ne'za, Filistia vahera hara huzmante'naku manimpi hu'za vu'naze.
3 Abafirisuuti ne bayimirira ku luuyi olumu olw’olusozi, n’Abayisirayiri ne bayimirira ku luuyi olulala olw’olusozi, nga wakati waabwe waliwo ekiwonvu.
Hagi mago agonarera Filistia vahe'mo'za eme otizageno, mago kaziga agonarega Israeli vahe'mo'za eme oti'zageno amu'no zamifina agupo me'ne.
4 Mu lusiisira lw’Abafirisuuti ne muva essajja eddene nga lizira erinnya lyalyo Goliyaasi, ery’e Gaasi, ng’obuwanvu bwalyo lyali mita ssatu n’okusingawo.
Hagi ha'pina agimo marerisa nera Gati nagapinti ne' Goliati'a Filistia vahe seli nonkumapinti atiramino e'ne. Ana nera zaza amo'a 2mitagi 75 sentimita hu'ne.
5 Lyalina enkuufiira ey’ekikomo ku mutwe gwalyo, nga lyambadde n’ekizibaawo eky’ekikomo, n’obuzito bwakyo bwali kilo ataano mu musanvu.
Hagi agra bronsireti tro hu'naza fetori asenirera nentanino, nozame ahehemo'ma hu'neaza hu'za ha' kukena bronsireti tro hu'nazana kna'amo'a 57ni'a kilogremi hu'nea kukena antanine.
6 Lyali lyambadde eby’ebikomo ku magulu gaalyo, nga lirina effumu ery’ekikomo ku kibegabega kyalyo.
Hagi amoteti urami'nea aga nona bronsire tro hu'naza nentanino, bronsireti tro hu'naza krugru keve afumpina eri'ne.
7 N’olunyago lw’effumu lyalyo lwali ng’omuti ogulukirwako engoye, n’omutwe gw’effumu ogw’ekyuma ng’obuzito bwagwo kilo musanvu. Eyasitulanga engabo ye yamukulemberangamu.
Hagi ana keve'amofo asana'amo'a kukenama tro'ma nehaza masinimofo zafa'agna higeno, atohe'nea keve agona'amofo kna'amo'a 7 kilogremi hu'ne. Hagi hanko'ama erino vu ne'mo avuga vu'ne.
8 Awo Goliyaasi n’ayimirira n’aboggolera eggye lya Isirayiri nti, “Lwaki mwetegeka okulwana? Siri Mufirisuuti, ate mmwe temuli baddu ba Sawulo? Mulonde omusajja mu mmwe aserengete gye ndi.
Hagi Goliati'a eme otino anage huno Israeli vahera kezati zami'ne, Tamagra na'ante hara hunakura manimpia huta mani'naze? Tamagra Soli eri'za vahe manizage'na, nagra Filistia sondia ne' mani'noe. Hagi tamagra mago ne' huntenkeno eramino hara nagranena eme hino.
9 Bw’anannwanyisa n’anzita, kale tunaafuuka baddu bammwe, naye bwe nnaamuwangula ne mutta, munaafuuka baddu baffe era munaatuweerezanga.”
Hagi ana ne'mo'ma ha'ma eme hunanteno nahe frisigeta, tagra tamagri kazokzo eri'za vahe umanigahune. Hagi nagrama ana ne'ma ahe frisugeta, tamagra tagri kazokzo eri'za vahe manigahaze.
10 Era Omufirisuuti n’ayongera okwogera nti, “Leero, nsomooza eggye lya Isirayiri! Mumpeeyo omusajja tulwane.”
Anante Goliati'a huno, Menina Israeli vahe'mota hara huramante'na ke'za huanki, mago ne' huntenkeno ena, hara ha'mneno!
11 Sawulo ne Isirayiri yenna bwe baawulira ebigambo eby’Omufirisuuti, ne bakeŋŋentererwa ne batya nnyo.
Hagi Soli'ene mika Israeli vahe'mo'za anankema nentahi'za, zamagogogu nehu'za tusi kore hu'naze.
12 Dawudi yali mutabani wa Yese Omwefulasi ow’e Besirekemu mu Yuda.
Hagi Deviti'a Jesi nemofo Efrata nagapinti Betlehemu kumate ne'kino, Judia mopafinti nere. Hagi Jesi'a 8'a mofavre zamante'neankino, agra Soli'ma kini mani'nea knafina ozafare'ne.
13 Yese yalina abaana munaana aboobulenzi, era mu biro ebyo ebya Sawulo yali akaddiye nnyo. Batabani ba Yese abakulu abasatu baali bagenze ne Sawulo mu lutalo. Omukulu ye yali Eriyaabu, owookubiri nga ye Abinadaabu, n’owookusatu nga ye Samma.
Hagi Jesina kota 3'a mofavrezaga Eliabuki Abinadapuki Samaki hu'za Filistia vahe'ene ha' hunaku Soli sondia vahe'ene umani'naze.
14 Dawudi ye yali omuto. Abasatu ne bagenda ne Sawulo,
Hagi ana 3'a kota mofavreramimo'za Soli avariri'za hate vu'naze. Hagi Jesi mofavre nagapina Deviti'a henka amitena ne' mani'ne.
15 naye Dawudi n’addiŋŋananga ng’ava mu kulunda endiga za kitaawe e Besirekemu, ng’agenda ewa Sawulo.
Hagi Deviti'a Soli eri'zama e'neriretira nefantega Betlehemu vutere nehuno, nefa sipisipia ome kegava hu'ne.
16 Omufirisuuti n’amala ennaku amakumi ana ng’asoomooza Abayisirayiri enkya n’akawungeezi.
Hagi Goliati'a 40'a zagegnafi nanterane kinaganena eme otino Israeli vahe'mo'za mago ne'ma hunte'nageno e'nigeno ha'ma hanakura ke'zankea hutere hu'ne.
17 Yese n’agamba mutabani we Dawudi nti, “Kwata ekkilo zino amakumi abiri ez’eŋŋaano ensiike n’emigaati gino ekkumi, oyanguwe okubitwalira baganda bo mu lusiisira lwabwe.
Hagi mago kna Jesi'a anage huno Devitina asami'ne, Ama 10ni'a kilogremi witi ragama kre hagage hunte'ene, 10ni'a breti kona erinka nempukamo'za sondia vahe'enema seli nonkuma ome ante'za mani'nazarega ame hunka vunka ome zamio.
18 Ate ne bino ebitole ekkumi eby’amata (kiizi) bitwalire omuduumizi w’ekibinja kyabwe. Olabe baganda bo nga bwe bali okomyewo obubaka obunaatugumya.
Hagi eri karagefe amirinena 10ni'a erinenka, sondia vahete kva nemofona ome neminka, nempukamo'za inankna hu'za mani'nafi ome zamagetenka eme nasamio.
19 Bali ne Sawulo n’abasajja ba Isirayiri bonna mu kiwonvu Era, balwana n’Abafirisuuti.”
Hagi zamagra Soli'ene mika Israeli sondia vahe'enena Ela agupofi Filistia vahe ha'huzmante'naku umani'naze.
20 Enkeera Dawudi n’agolokoka mu makya nnyo, endiga n’azirekera omusumba, n’ateekateeka ebintu bye yali atwala, n’agenda nga Yese bwe yamulagira. We yatuukira mu lusiisira, ng’eggye ligenda mu ddwaniro nga lirangirira olutalo.
Hagi nanterana Deviti'a otino kegavama hanaza vahe zamazampi sipisipi kevu'a netreno, Jesi'ma asamia kante anteno maka'zana e'nerino vu'ne. Hagi ana seli nonkuma'ma ante'za mani'nare uhanatiana, miko sondia vahe'mo'za ha' ome hunaku rankege hu'za vu'naze.
21 Isirayiri n’Abafirisuuti baali basimbye ennyiriri, buli ggye nga lyolekedde linnaalyo.
Hagi Israeli sondia vahe'ene Filistia sondia vahe'mo'zanena ha'hunaku rugaraga umanimpi emanimpi hu'naze.
22 Dawudi n’alekera omukuumi w’ebikozesebwa ebintu bye, n’adduka n’agenda eri eggye, n’alamusa ku baganda be.
Hagi Deviti'a fenoma kegava nehia nete nanazama'a ome netreno, ana ha'ma hu'za nehazarega vuno nempu'amokizmi ome hu frufra huzmantenaku vu'ne.
23 Awo bwe yali ng’aky’anyumya nabo, Goliyaasi, Omufirisuuti omuzira ow’e Gaasi, ne yeesowolayo okuva mu ggye ly’Abafirisuuti n’asoomooza Abayisirayiri mu bigambo bye bimu bye yayogeranga. Dawudi n’amuwulira.
Hagi Deviti'a anama nempu a'mozanema keagama ome nehigeno, Gati nagapinti ha'pima agima me'nea Filistia ne' Goliati'a eno ko'ma kema nehiaza huno Israeli sondia vahekura kea eme nehigeno, Deviti'a antahine.
24 Awo Abayisirayiri bwe baalaba omusajja ne batya ne bamudduka mu kutya okw’ekitalo.
Hagi mika Israeli sondia vahe'mo'zama ana ne'ma nege'za, zamagogogu nehu'za atre'za fre'za e'naze.
25 Ne bagamba nti, “Mulaba omusajja oyo avuddeyo? Mazima, azze okusoomooza Isirayiri. Omuntu alimutta, kabaka alimugaggawaza era alimuwa muwala we okumuwasa, era n’ennyumba ya kitaawe eneebanga ya ddembe mu Isirayiri.”
Hagi Israeli sondia vahe'mo'za zamagra zamagra hu'za, E'i ne'ma, Israeli vahe'ma zamazeri zamarimpa ahenaku'ma eterema nehia ne'ma ahesia ne'mofona kini ne'mo'a rama'a fenozana nemino, mofa'anena aminkeno, a' erintena naga'amo'za takisi zagoa mi'zana osugahaze.
26 Awo Dawudi n’abuuza abasajja abaali bamuyimiridde okumpi nti, “Kiki ekirikolerwa omuntu alitta Omufirisuuti oyo, n’aggya obuswavu buno ku Isirayiri? Omufirisuuti oyo atali mukomole yeeyita ani okusoomooza eggye lya Katonda omulamu?”
Hagi Deviti'a anante oti'naza sondia vahera zamantahigeno, Antu Filistia ne'ma aheno Israeli vahe'ma zamazeri zamagaze nehiazama eritresia nera na'a kini ne'mo'a huntegahie? Hagi oku avufga taga osu Filistia vahe'mo'a mani'nea Anumzamofo sondia vahera huhavizana huontegahie.
27 Ne bamuddiramu ebigambo bye bimu nti, “Bw’atyo bw’anaakolebwa omuntu anaamutta.”
Hige'za kenona hunte'za, E'ima kasamiza kante anteno, ana ne'ma ahe frisia vahera kini ne'mo'a huntegahie.
28 Awo Eriyaabu, muganda wa Dawudi mukulu waabwe bwe yamuwulira ng’ayogera n’abasajja, obusungu ne bumukwata, n’amubuuza nti, “Kiki ekyakuleese wano? Ani gwe walekedde endiga ezo entono ku ttale? Mmanyi amalala go n’ekyejo ky’olina mu mutima, waserengese kulaba bulabi lutalo.”
Hagi ana vahe'enema Deviti'ma kegaga nehigeno nempu'amo Eliabu'ma nentahino'a, tusi arimpa Devitina ahenenteno anage hu'ne, Na'ante amafina e'nane? Iza sipisipi nagara kegava higenka trampina zamatrenka e'nane? Nagra antahi'noe, kefo antahi'zankamo higenka kagra kavufgara ra hunka ha'mofo uruha hunaku amafina e'nane.
29 Dawudi n’ayogera nti, “Kaakano nkoze ki? Siyinza kubaako kye mbuuza? Mbuuzizza bubuuza.”
Higeno Deviti'a kenona hunteno, Nagra amne zamantahinegoanki, na'a hu'noe?
30 N’akyuka n’abuuza omuntu omulala ekibuuzo kye kimu, mu ngeri y’emu abasajja ne bamutegeeza ebigambo bye bimu nga bali abaasoose.
Anage nehuno ete rukrahe huno mago'amokizmi ome zamantahigege'za, ko'ma hu'naza kante ante'za ana nanekege asami'naze.
31 Ebigambo Dawudi bye yayogera byawulirwa ne bituusibwa eri Sawulo; Sawulo n’amutumya.
Hagi Deviti'ma hu'nea nanekea mago'a vahe'mo'za nentahi'za Solina ome asamizageno, Soli'a vahe huzmanteno ome avreta eho hige'za, vu'za ome avre'za azageno,
32 Awo Dawudi n’agamba Sawulo nti, “Waleme kubaawo muntu n’omu aggwaamu mwoyo olw’Omufirisuuti oyo. Omuweereza wo anaagenda n’amulwanyisa.”
Deviti'a Solina asamino, Mago vahe'mo'a antu ana Filistia nekura korera osino, nagra eri'za ne'kamo'na hara ome huntegahue.
33 Sawulo n’amuddamu nti, “Toyinza kugenda kulwana na Mufirisuuti oyo; kubanga oli mulenzi bulenzi, songa ye abadde mulwanyi okuva mu buvubuka bwe.”
Higeno Soli'a kenona hunteno, Kagra mofavre mani'nanankinka antu ana nera hara ome huontegahane. Agra nehazavema mani'neregati hara huno manino e'nea ne' mani'ne.
34 Naye Dawudi n’addamu Sawulo nti, “Omuweereza wo amaze ebbanga ng’alunda endiga za kitaawe, era bwe waabangawo empologoma oba eddubu eyajjanga n’etwala omwana gw’endiga okuva mu kisibo,
Anage higeno Deviti'a kenona huno, Nenfa sipisipima kvama hu'na eri'za vahekamo'na mani'nogenoma, sipisipi kevufinti'ma laionimo'o Beamo'ma mago'ma eme avreno nevige'na,
35 nagigobereranga, ne ngikuba, ne mponya omwana gw’endiga nga nguggya mu kamwa k’ensolo eyo. Bwe yankyukiranga n’eyagala okunzita, nga ngikwata oluba ne ngikuba ne ngitta.
rotago hu'na agipinti ome ahena avre'na e'noe. Hagi rukrehe'ma huno nampri'zama hige'na agemazampa azokate vamagi'na azeri'nena ahe fri'noe.
36 Omuweereza wo yattako ku mpologoma n’eddubu. Omufirisuuti ono atali mukomole anaaba ng’emu ku zo, kubanga asoomozezza eggye lya Katonda omulamu.”
Hagi kinimoka nagra laionine beanema ahenoankna hu'na, agoza ano taga osu Filistia nera ahegahue. Na'ankure agra mani'nea Anumzamofo sondia vahe huhavizana hunte'ne.
37 Dawudi n’ayogera nti, “Mukama eyamponya enjala z’empologoma n’enjala z’eddubu, alimponya ne mu mukono gw’Omufirisuuti oyo.” Awo Sawulo n’agamba Dawudi nti, “Genda, era Mukama abeere naawe.”
Mago'ane Deviti'a huno, beane laionimofo azampinti'ma nazama hu'nea Ra Anumzamo naza huno antu Filistia ne'mofo azampintira nagu'vazigahie. Anage higeno Soli'a huno, Ra Anumzamo'a kagrane manigahianki vuo.
38 Sawulo n’ayambaza Dawudi ebyambalo bye eby’olutalo; n’amuwa ekizibaawo eky’ekikomo, n’amuteeka n’enkuufiira ey’ekikomo ku mutwe.
Nehuno Soli'a agra'a kukena hunenteno, bronsireti tro hu'naza fetori'a Devitina antaninenteno, ha' kukena hunte'ne.
39 Dawudi ne yeesiba ekitala kya Sawulo ku kyambalo, n’agezaako okutambula, naye n’alemererwa, kubanga yali tabimanyidde. Awo n’agamba Sawulo nti, “Siisobole kugenda na bino kubanga sibimanyidde.” N’abyeyambulamu.
Hagi Deviti'a ana kukena huno onke'neankino, za'za kukenare bainati kazina renenteno, vuno eno huno ke'ne. Hianagi knarera huontegeno Solina asamino, nagra ama'na kukena hu'na onke'noa zanki'na, antanina hara ome osugahue, nehuno Deviti'a ana zantamina zafitre'ne.
40 N’akwata omuggo mu mukono gwe, n’alonda n’amayinja amaweweevu ataano mu kagga, n’agateeka mu nsawo ye ey’omusumba. N’addira n’envuumuulo ye mu mukono gwe n’asemberera Omufirisuuti.
Anantetira azompa'a enerino, osi kraho timpinti 5fu'a pehe hu'nea haverami ome zogino ku'afi erinerino, azampina kao akrutetima tro'ma hu'ne'za havema erinte'za mate'ma vu'za nehaza ati'a e'nerino, ana Filistia ne'ma mani'nerega vu'ne.
41 Awo Omufirisuuti n’omusajja eyasitulanga ebyokulwanyisa bye nga yamukulembeddemu, ne basemberera Dawudi.
Hagi Goliatina hanko'ama e'neria ne' egota higeno, agra amefi'a Devitintega e'ne.
42 Omufirisuuti n’atunuulira Dawudi n’amunyooma kubanga yali mulenzi bulenzi, ng’alabika bulungi ate n’amaaso ge nga malungi.
Hagi ana ne'mo'ma Devitima keana, avufgamo'a knare huno masamasa huno hentofaza hu'nea nehaza ne' negeno, hara huga osu'ne huno Devitina kefenkami atre'ne.
43 N’agamba Dawudi nti, “Ndi mbwa olyoke ojje gye ndi n’emiggo?” Omufirisuuti n’akolimira Dawudi nga bwakoowoola balubaale be.
Hagi ana Filistia ne'mo'a Devitina asamino, Nagra kra mani'nogenka azomparetira hara hunante'naku ne'ano? Nehuno agra'a anumzamofo agifi Devitima azeri haviza hanigu kazusi ke hunenteno,
44 Omufirisuuti n’agamba Dawudi nti, “Sembera wano, omubiri gwo nnaagugabira ennyonyi ez’omu bbanga n’ensolo ez’omu nsiko.”
amanage hu'ne, Kagra are ege'na kagrira kahena kavufga harezama vanoma nehaza namazagane, mopafima vanoma nehaza afi zagane zami'nena negahaze.
45 Naye Dawudi n’agamba Omufirisuuti nti, “Ojja gye ndi n’ekitala n’effumu, naye nze nzija gy’oli mu linnya lya Mukama ow’eggye, Katonda w’eggye lya Isirayiri gw’osoomooza.
Higeno Deviti'a kenona'a huno, Kagra nagri'ma nahenakura bainati kazine, karugru kevene hankone erinenka ne'ane. Hianagi nagra kagri'ma ha'ma hugante'naku'ma neona, Israeli sondia vahetamimofo Hanavenentake Ra Anumzama huhaviza hunentana Anumzamofo agifi hara hugante'naku neoe.
46 Olwa leero Mukama anaakuwaayo mu mukono gwange, ne nkukuba era ne nkusalako omutwe. Olwa leero nnaagabira emirambo egy’eggye ery’Abafirisuuti eri ebinyonyi eby’omu bbanga n’eri ensolo enkambwe ez’ensi, ensi yonna eryoke etegeere nga waliwo Katonda mu Isirayiri.
Hagi menina Ra Anumzamo'a kagrira nazampi kavrentenkena, kahena knankena akafrigahue. Hagi Filistia sondia vahera menina zamahe'na zamavufaga hare'za vanoma nehaza namaramine, mopafi vanoma nehaza afi zagagafa zami'nena negahaze. E'ina hanuge'za mika kokankoka vahe'mo'za antahi'za ke'zama hanazana, Israeli vahe'mota Anumzana tamage Anumza mani'ne hu'za hugahaze.
47 Abo bonna abakuŋŋaanye wano banaategeera nga Mukama talokola na kitala wadde effumu, kubanga olutalo, lwa Mukama era mwenna agenda kubawaayo mu mukono gwaffe.”
Hagi ana hanuge'za amama mani'naza vahe'mo'za Ra Anumzamo'a bainati kazinteti'ene keveretira tagura ovazigahie hu'za hugahaze. Na'ankure Ra Anumzamofo hakino, Agra'a hara huramanteno tamagrira tagri tazampi tamavrentegahie.
48 Awo Omufirisuuti bwe yali ng’asembera okulumba Dawudi, Dawudi n’adduka mbiro okumusisinkana.
Hagi Goliatima Deviti'ma ahenaku'ma erava'o nehigeno, Deviti'a agareno tava'oma'are nevuno,
49 Dawudi n’aggya ejjinja mu nsawo ye n’alivuumuula ne likwasa Omufirisuuti mu kyenyi; n’agwa nga yeevuunise, n’ejjinja nga liyingidde mu kyenyi kye.
ku'afinti mago have hefino kao akruteti'ma tro'ma hu'ne'za havema erinte'za mate'ma vu'za nehaza ati'afi erinteno, eri kagigagi huteno matevuno ana Filistia nera aseni rurako huno ahegeno, ana havemo'a asenifi hanagatino ufregeno, avugosaregati mopafi traka huno umasene.
50 Bw’atyo Dawudi n’awangula Omufirisuuti n’envuumuulo n’ejjinja, n’amukuba n’amutta nga Dawudi talina kitala ky’akutte.
Hagi Deviti'a kao akruteti'ma tro'ma hu'ne'za havema erinte'za mate'ma vu'za nehaza atifinti Filistia nera ahefrino hara hugatere'ne. Hagi Deviti'a magore huno azampina bainati kazina e'ori'ne.
51 Dawudi bwe yamala okutta Omufirisuuti, n’adduka n’amuyimirirako, n’asowola ekitala ky’Omufiisuuti okuva mu kiraato kyakyo, n’amutemako omutwe nakyo. Awo Abafirisuuti bwe baalaba omuzira waabwe ng’afudde ne badduka.
Hagi Deviti'a agareno agofetu ome oti'neno, Goliatina bainati kazima'a ku'afinti ome avazu huno ahenefrino, agenopa akafritre'ne. Hagi Filistia vahe'mo'zama kageno hanavenentake ha' ne'ma frige'za zamagra rukrahe hu'za kore fre'naze.
52 Abasajja ba Isirayiri ne Yuda ne bagolokoka n’okuleekaana okungi ne bagoberera Abafirisuuti okutuuka e Gaasi ne ku miryango gya Ekuloni; abaafa n’abaatuusibwako ebiwundu ne baba bangi mu kkubo okuva e Saalayimu okutuuka e Gaasi n’e Ekuloni.
Hagi ana'ma hige'za Israeline Juda sondia vahe'mo'za rankezaneti'za Filistia vahera zamarotago hu'za ome zamahetre eme zamahetre hu'za Ekroni kuma kafante uhanati'naze. Hagi ana Filistia vahe'mokizmi zamavufagamo'a Saraimine Gatine Ekroni agupo kantega meno vu'ne.
53 Awo Abayisirayiri bwe baakomawo okuva mu kugoberera Abafirisuuti, ne banyaga olusiisira lw’Abafirisuuti.
Hagi Israeli vahe'mo'za zamarotago hu'za Filistia sondia vahera ome zamatrete'za, ete e'za ana Filistia vahe'mo'zama seli nonkuma'zmia atre'za fre'naza kumapima me'nea zantamina eme eri vagare'naze.
54 Dawudi n’asitula omutwe gw’Omufirisuuti n’aguleeta e Yerusaalemi, naye ebyokulwanyisa by’Omufirisuuti n’abiteeka mu weema ye.
Hagi Deviti'a Goliati agenopa erino Jerusalemi vu'ne. Hianagi ana ne'mofo ha' zana erino seli noma'afi ome ante'ne.
55 Sawulo bwe yalengera Dawudi ng’agenda okulwana n’Omufirisuuti, n’abuuza Abuneeri omuduumizi w’eggye nti, “Abuneeri, oyo omuvubuka mutabani w’ani?” Abuneeri n’amuddamu nti, “Nga bw’oli omulamu, ayi kabaka, simanyi.”
Hagi Devitima Goliati'ma ha' hunte'naku'ma nevigeno, Soli'ma negeno'a sondia vahete kva ne' Abnana antahigeno, Ami iza mofavre? huno antahigegeno, Abna'a kenona hunteno, kini ne'moka tamage hu'na ami ana risera ke'na antahi'na osu'noe.
56 Kabaka n’ayogera nti, “Genda onoonyereze bazadde b’omuvubuka oyo.”
Higeno Soli'a huno, Iza mofavre mani'nefi vahe ome zamantahigenka go.
57 Amangu ddala nga Dawudi akomyewo ng’asse Omufirisuuti, Abuneeri n’amutwala mu maaso ga Sawulo, nga Dawudi asitudde omutwe gw’Omufirisuuti mu mukono gwe.
Hagi Deviti'ma Goliati'ma ome aheteno ana ne'mofo agenopama azampi e'rineno ne-egeno'a, Abna'a ame huno Devitina avreno Solinte vu'ne.
58 Sawulo n’amubuuza nti, “Muvubuka, oli mwana w’ani?” Dawudi n’amuddamu nti, “Ndi mutabani wa muddu wo Yese Omubesirekemu.”
Hagi Soli'a Devitina antahigeno, Kagra iza mofavre mani'nane? Higeno Deviti'a kenona huno, Betlehemu kumateti kagri eri'za ne'mofo Jesi mofavre mani'noe.
