< Banzembo 132 >

1 Nzembo ya mobembo mpo na kokende na Tempelo ya Yawe. Yawe, kanisa Davidi; kanisa pasi na ye nyonso!
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
2 Alapaki ndayi oyo epai na Yawe, epai ya Elombe ya Jakobi:
Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
3 « Nakokota na ndako na ngai te, nakomata na mbeto na ngai te,
En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
4 nakokanga miso na ngai te mpo na kolala pongi to mpo na konimba mwa moke
En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
5 kino nakozwa Esika mpo na Yawe, Ndako mpo na Elombe ya Jakobi. »
Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
6 Toyokaki sango na tina na yango na Efrata, tomonaki yango na elanga ya Yari.
Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
7 Tokende na Ndako na Ye, togumbama liboso ya enyatelo makolo na yango.
Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
8 Yawe, telema, yaka na Esika na Yo ya bopemi! Yaka elongo na Sanduku ya Boyokani epai wapi nguya na Yo ezali.
Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
9 Tika ete Banganga-Nzambe na Yo balata bosembo lokola elamba; mpe tika ete basantu na Yo baganga na esengo!
Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
10 Mpo na Davidi, mosali na Yo, kobengana mopakolami na Yo te!
Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
11 Yawe alapaki epai ya Davidi ndayi ya solo, oyo akowangana te: « Nakotia moko kati na bakitani na yo na kiti na yo ya bokonzi.
Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
12 Soki bana na yo babateli boyokani mpe mibeko na ngai, bana na bango mpe bakokitana na yo lokola bakonzi, mpe ekosalema bongo mpo na libela. »
Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
13 Pamba te Yawe aponaki Siona, asepelaki kokomisa yango Esika na Ye ya kovanda:
Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
14 « Ezali Esika na ngai ya bopemi mpo na libela; nakovanda awa, pamba te nasepelaki na yango.
Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
15 Nakopambola, nakopambola yango na biloko ebele, nakotondisa babola na yango na bilei.
Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
16 Nakolatisa Banganga-Nzambe na yango lobiko, mpe bato na yango bakoganga na esengo.
Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
17 Kuna na Siona, nakobakisa nguya ya Davidi, mpe nakobimisela ye mokitani, mopakolami na ngai, lokola mwinda ya kopela.
Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
18 Nakoyokisa banguna na ye soni, mpe motole na ye ekongenga na mbunzu na ye. »
Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.

< Banzembo 132 >