Masese 31
1 Maloba ya mokonzi Lemweli, mateya oyo mama na ye ateyaki ye:
Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
2 Eh mwana na ngai ya mobali, mwana oyo abimi na libumu na ngai, mwana mobali oyo nalapelaka ndayi:
Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
3 Kosilisa makasi na yo na basi te, komitika te na basi oyo bapengwisaka bakonzi!
Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
4 Eh Lemweli, ebongi te mpo na bakonzi; te, ebongi te mpo na bato minene kotuna: « Wapi masanga ya makasi? »
Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
5 Noki te soki bameli yango, bakobosana mibeko mpe bakokata na bosembo te makambo ya banyokolami.
Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
6 Pesa masanga ya makasi epai ya bato oyo balingi kokufa, mpe vino epai ya bato oyo bazali kotungisama na motema.
Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
7 Tika bango bamela mpo ete babosana pasi na bango mpe batika kokanisa lisusu minyoko na bango.
Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
8 Fungola monoko na yo mpo na kolobela bato oyo bazali na makoki ya koloba te, mpe mpo na kolongisa bato oyo bazanga basungi.
Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
9 Fungola monoko na yo mpe sambisa na bosembo, bundela babola mpe bato oyo bakelela.
Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
10 Nani akoki komona mwasi ya lokumu? Azali na motuya koleka babiju ya talo.
Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
11 Mobali na ye atielaka ye motema mpe azangaka te biloko ya motuya.
Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
12 Tango nyonso ya bomoi na ye, apesaka mobali na ye esengo, kasi mawa te;
Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
13 alukaka bapwale ya meme mpe basinga ya lino, bongo maboko na ye etongaka yango na esengo.
Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
14 Azali lokola masuwa ya bato ya mombongo, akendaka koluka bilei na ye mosika;
Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
15 alamukaka wana butu ezali nanu, abongisaka bilei mpo na ndako na ye mpe akabolelaka basali na ye ya basi misala.
Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
16 Soki asepeli na elanga, asombaka yango; mpe na mbuma ya misala na ye, alonaka elanga ya vino.
Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
17 Akangaka loketo na ye makasi mpe akembisaka maboko na ye na mosala.
Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
18 Amonaka ete mombongo na ye etambolaka malamu; mpe kino na butu, mwinda na ye ekokufa te.
Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
19 Maboko na ye esimbaka mitonga oyo batongelaka, mpe misapi na ye etongaka bilamba.
Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
20 Afungolaka loboko na ye mpo na kokabela babola, mpe asembolaka yango mpo na kosunga bato bakelela.
Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
21 Tango mvula ya pembe ekitaka, abangaka eloko moko te mpo na ndako na ye, pamba te bato nyonso kati na ndako na ye balataka bilamba ya malili.
Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
22 Asalaka babulangeti mpo na mbeto na ye mpe alataka bilamba na ye ya lino ya kitoko mpe ya motane.
Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
23 Bapesaka mobali na ye lokumu, na ekuke ya engumba, tango avandaka elongo na bakambi ya mokili.
Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
24 Asalaka bilamba ya lino mpe atekaka yango, asalaka mombongo ya mikaba.
Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
25 Alataka lokola elamba: molende na mosala mpe lokumu; mikolo ya lobi ebangisaka ye te, asekaka nde yango.
Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
26 Alobaka na bwanya, mpe lolemo na ye epesaka malakisi na bolingo.
Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
27 Azalaka na bokebi na makambo nyonso oyo elekaka na ndako na ye, mpe aliaka lipa na bogoyigoyi te.
Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
28 Bana na ye bakotelema mpo na kokumisa ye, mpe tala ndenge mobali na ye mpe akumisaka ye:
Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
29 « Basi ebele basalaka makambo ya lokumu; kasi yo, oleki bango nyonso! »
Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
30 Bonzenga ya elongi ekosaka, mpe kitoko ya nzoto ezalaka pamba; kasi mwasi oyo atosaka Yawe, ye nde abongi na lokumu.
Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
31 Bopesa ye bambuma ya misala na ye! Tika ete bapesa ye lokumu, na bikuke ya engumba, mpo na misala nyonso oyo asalaka!
Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
