Masese 23
1 Soki ovandi mpo na kolia mesa moko elongo na mokonzi, tala malamu moto oyo azali liboso na yo.
Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
2 Tia mbeli na mongongo na yo soki ozalaka lokoso.
ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
3 Kolula te bilei na ye ya kitoko, pamba te, tango mosusu, ezali na yango bololo.
Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
4 Koboma nzoto te mpo na koluka kozwa bomengo, kotia mayele na yo te kati na yango.
Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
5 Tango okobwaka miso na ngambo ya bomengo, ekobunga, pamba te ezalaka na mapapu mpe epumbwaka na likolo makasi lokola mpongo.
Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
6 Kolia te bilei ya moto oyo azali kotala yo na miso mabe mpe kolula te bilei na ye ya kitoko,
Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
7 pamba te azalaka ndenge makanisi ya motema na ye ezali. Alobaka: « Lia mpe mela, » kasi motema na ye ezali elongo na yo te.
Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
8 Okosanza eteni oyo oliaki, mpe maloba na yo ya kitoko ekokende pamba.
Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
9 Kolobaka na zoba te, pamba te akotiola bwanya ya maloba na yo.
Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
10 Kozongisa te na sima mondelo ya kala mpe kokota te na bilanga ya bana bitike,
Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
11 pamba te Molobeli na bango azalaka makasi, akozwa makambo na bango na maboko mpo na kotelemela yo.
Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
12 Tika ete motema na yo endimaka kotosa mibeko, mpe matoyi na yo eyokaka maloba ya boyebi!
Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
13 Kozangisa te kopesa mwana etumbu; soki obeti ye fimbu, akokufa te.
Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat. (Sheol h7585)
15 Mwana na ngai, soki motema na yo ezali na bwanya, motema na ngai ekozala na esengo.
Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
16 Solo, bomoto na ngai nyonso ekotonda na esengo, soki bibebu na yo elobi makambo ya sembo.
ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
17 Tika ete motema na yo elulaka te bato ya masumu, kasi zalaka tango nyonso na posa makasi ya kotosa Yawe;
Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
18 pamba te suka na yo ekozala solo malamu mpe elikya na yo ekozala ya pamba te.
niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
19 Mwana na ngai, yoka mpe zala na bwanya, batela motema na yo kati na nzela ya sembo.
Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
20 Kozala esika moko te na balangwi masanga to na bato ya lokoso,
Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
21 pamba te balangwi masanga mpe bato na lokoso bakomaka babola, mpe bogoyigoyi ekolatisa bango bilamba epasuka.
Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
22 Yokela tata oyo aboti yo, mpe kotiola mama na yo te ata soki anuni.
Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
23 Luka bosolo, kasi koteka yango te; sala se bongo na bwanya, na mateya mpe na mayele.
Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
24 Tata ya moto ya sembo akozala na esengo mingi, mpe moto oyo abota mwana ya bwanya akosepela kati na ye.
neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
25 Tika ete tata na yo mpe mama na yo basepela! Tika ete mama oyo abota yo azala na esengo!
Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
26 Mwana na ngai ya mobali, pesa ngai motema na yo, mpe tika ete miso na yo esepela na nzela na ngai!
Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
27 Pamba te mwasi ya ndumba azali lokola libulu ya monene, mpe mwasi ya mopaya azali lokola libulu ya mozindo.
Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28 Mwasi ya ndumba atelemaka na ekenge lokola moyibi mpe akomisaka mibali bazoba koleka.
Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
29 Mpo na nani: « Ah ngai, mawa! » Mpo na nani: « Eh! » Mpo na nani koswanaswana? Mpo na nani kolelalela? Mpo na nani kowelana ezanga tina? Mpo na nani kotelisa miso?
Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
30 Mpo na bato oyo bawumelaka liboso ya masanga ya vino, mpo na bato oyo bamelaka masanga ya makasi.
Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
31 Kotalaka te masanga ya vino tango ezali motane, tango ezali kongala kati na kopo mpe kokita na pete na mongongo.
Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
32 Na suka na yango, ekoswa yo lokola nyoka mpe ekotia yo minu lokola etupa.
Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
33 Miso na yo ekomona biloko na ndenge ya kokamwa, mpe motema na yo ekobimisa makambo ya bozoba.
Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
34 Boye, okokoma lokola moto oyo alali kati na ebale monene, mpe lokola moto oyo alali na songe ya nzete ya molayi.
Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
35 Okoloba: « Babeti ngai, kasi nazali koyoka pasi te; babeti ngai fimbu, kasi nazali koyoka eloko te! Tango nini nakolamuka? Nakozongela lisusu komela vino. »
"Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
