Psalmi 94
1 Kungs, Dievs, Tu atriebējs, ak Tu stiprais Dievs, Tu atriebējs, parādies!
Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.
2 Celies, Tu pasaules soģi, atmaksā tiem lepniem pēc viņu nopelna.
Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.
3 Cik ilgi tiem bezdievīgiem, Kungs, cik ilgi tiem bezdievīgiem būs priecāties?
Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
4 Pārplūstot tie runā pārgalvīgi, un visi ļaundarītāji greznojās.
Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.
5 Ak, Kungs, tie samin Tavus ļaudis un nospiež Tavu īpašumu,
Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.
6 Atraitnes un svešiniekus tie nokauj un nomaitā bāriņus,
He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.
7 Un saka: Tas Kungs to neredz, un Jēkaba Dievs to nemana.
Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa".
8 Ņemiet vērā, jūs bezprātīgie starp tiem ļaudīm, un jūs ģeķi, kad jūs paliksiet gudri?
Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit-milloin te tulette järkiinne?
9 Kas ausi ir dēstījis, vai tas nedzirdēs? Kas aci darījis, vai tas neredzēs?
Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?
10 Kas tautas pārmāca, vai tas nesodīs? Tas, kas cilvēkiem māca atzīšanu,
Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?
11 Tas Kungs zin cilvēku domas, ka tās ir nelietīgas.
Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.
12 Svētīgs tas vīrs, ko Tu, Kungs, pārmāci, un kam Tu māci Savu bauslību,
Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,
13 To mierināt bēdu dienās, tiekams bezdievīgam bedri raks.
antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!
14 Jo Tas Kungs neatstums Savus ļaudis un nepametīs Savu mantas tiesu.
Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,
15 Jo pie taisnības jāgriežas tiesai, un tam piekritīs visi sirdsskaidrie.
vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.
16 Kas mani aizstāv pret netaisniem? Un kas man stāv klāt pret ļaundarītājiem?
Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?
17 Ja Tas Kungs nebūtu mans palīgs, tad gan mana dvēsele drīz gulētu klusumā.
Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.
18 Kad es jau sacītu: kāja man slīd, tad Tava žēlastība, ak Kungs, mani tur.
Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.
19 Kad man daudz sirdēstu, tad Tava iepriecināšana ielīksmo manu dvēseli.
Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.
20 Vai Tu biedrs būtu tam posta krēslam, kas blēdību izperē taisnības vietā? -
Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,
21 Tie sapulcējās pret taisnā dvēseli un pazudina nenoziedzīgas asinis.
ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?
22 Bet Tas Kungs ir mans patvērums, un mans Dievs mana pils, kur glābjos.
Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.
23 Un Viņš tiem atmaksās viņu noziegumu un tos izdeldēs viņu blēdībā. Tas Kungs, mūsu Dievs, tos izdeldēs.
Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.
