Psalmi 75

1 Asafa dziesma, dziedātāju vadonim, dziedama, pēc: „nesamaitā!“Mēs Tev pateicamies, Dievs, mēs pateicamies, ka Tavs vārds ir it tuvu; Tavi brīnumi top slavēti.

Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu. Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.

2 „Kad Es īsto laiku pratīšu, tad Es it taisni tiesāšu.

"Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.

3 Zeme un visi viņas iedzīvotāji trīc, bet Es viņas pīlārus esmu stiprinājis.“(Sela.)

Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." (Sela)

4 Es sacīju uz tiem lielīgiem: nelielāties; un uz tiem bezdievīgiem: nelepojaties ar varu;

"Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.

5 Nelielāties ar varu, un nerunājiet tik pārgalvīgi.

Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."

6 Ka (nekāds palīgs nenāks) nedz no rīta puses, nedz no vakara puses, nedz no tuksneša kalniem.

Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,

7 Bet Dievs ir soģis, kas citu pazemo un citu paaugstina.

vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.

8 Jo Tam Kungam biķeris ir rokā, kur stiprs vīns papilnam iejaukts, un Viņš dod no tā dzert; bet visiem bezdievīgiem virs zemes būs dzert un izsūkt tās mieles.

Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.

9 Bet es to pasludināšu mūžīgi, es dziedāšu Jēkaba Dievam,

Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.

10 Un salauzīšu visiem bezdievīgiem galvas, ka taisniem galvas top paaugstinātas.

Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.