< Psalmi 6 >
1 Dāvida dziesma. Dziedātāju vadonim uz koklēm ar astoņām stīgām. Ak Kungs, nesodi mani Savā dusmībā, un nepārmāci mani Savā bardzībā!
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kahdeksalla kielellä. Oi Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä minua julmuudessas kurita.
2 Kungs, esi man žēlīgs, jo es esmu noguris, dziedini mani, Kungs, jo mani kauli ir iztrūkušies,
Herra, ole minulle armollinen, sillä minä olen heikko: paranna Herra minua, sillä minun luuni ovat peljästyneet.
3 Un mana dvēsele ir ļoti iztrūkusies, bet Tu, Kungs, cik ilgi?
Ja minun sieluni on sangen kovin hämmästynyt, voi Herra, kuinka kauvan!
4 Griezies atpakaļ, Kungs, izglābi manu dvēseli, atpestī mani Tavas žēlastības dēļ.
Käännä sinuas, Herra, ja pelasta sieluni; auta minua sinun hyvyytes tähden.
5 Jo nāvē Tevi nepiemin; kas kapā Tevi slavēs? (Sheol )
Sillä ei kuolemassa kenkään muista sinua, kuka kiittää sinua tuonelassa? (Sheol )
6 Es esmu piekusis no savas vaidēšanas, uz savas gultas es raudu cauru nakti, mana guļama vieta plūst no asarām,
Minä olen niin väsynyt huokauksista: minä uitan vuoteeni yli yötä, ja kastan leposiani kyynelilläni.
7 Mana acs ir noģindusi no skumības, un ir novītusi manu ienaidnieku dēļ.
Minun muotoni on muuttunut murheesta, ja on vanhentunut; sillä minä ahdistetaan kaikilta puolilta.
8 Atkāpjaties no manis, visi ļauna darītāji, jo Tas Kungs klausa manu raudu balsi.
Eritkäät minusta, kaikki pahointekiät; sillä Herra kuulee minun itkuni.
9 Tas Kungs klausa manu lūgšanu, manu pielūgšanu Tas Kungs pieņem.
Herra kuulee minun rukoukseni: anomiseni Herra ottaa vastaan.
10 Visi mani ienaidnieki paliks kaunā, tie ļoti iztrūksies, atkāpsies un paliks kaunā piepeši.
Kaikki minun viholliseni saakoon häpiän, ja suuresti peljättäköön; kääntyköön takaperin, ja nopiasti häväistäköön.