Psalmi 51
1 Dāvida dziesma. Dziedātāju vadonim. Kad pravietis Nātans pie viņa nāca, kad viņš bija gājis pie Batsebas. Apžēlojies par mani, ak Dievs, pēc Savas žēlastības, izdeldē manus pārkāpumus pēc Savas lielās sirdsžēlastības!
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban tykönä käynyt oli. Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tähden.
2 Mazgā mani labi no manas noziedzības un šķīstī mani no maniem grēkiem.
Pese minua hyvin vääryydestäni, ja puhdista minua synnistäni.
3 Jo es atzīstu savus pārkāpumus, un mani grēki ir manā priekšā vienmēr.
Sillä minä tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessäni.
4 Tev vienam es esmu grēkojis un ļaunu darījis priekš Tavām acīm, ka Tu palieci taisns Savos vārdos un šķīsts Savā tiesā.
Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäs, ettäs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.
5 Redzi, noziedzībā esmu dzemdināts, un grēkos māte mani ieņēmusi.
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja minun äitini on synnissä minun siittänyt.
6 Redzi, tev patīk sirds patiesība, tad dari man zināmu to apslēpto gudrību.
Katso, sinä halajat totuutta, joka salaudessa on, ja ilmoitat salatun viisauden minulle.
7 Šķīstī mani no grēkiem ar īzapu, ka topu šķīsts, mazgā mani, ka topu baltāks nekā sniegs.
Puhdista minua isopilla, että minä puhdistuisin: pese minua, että minä lumivalkiaksi tulisin.
8 Liec man dzirdēt prieku un līksmību, ka tie kauli līksmojās, ko Tu esi satriecis.
Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ne luut ihastuisivat, jotka särkenyt olet.
9 Apslēp Savu vaigu no maniem grēkiem un deldē visu manu noziegumu.
Peitä kasvos minun synneistäni, ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni.
10 Radi iekš manis, ak Dievs, šķīstu sirdi un atjauno iekš manis pastāvīgu garu.
Jumala, luo minuun puhdas sydän, ja anna minulle uusi vahva henki.
11 Nemet mani nost no Sava vaiga, un neatņem no manis Savu Svēto Garu.
Älä heitä minua pois kasvois edestä, ja älä minulta ota pois sinun Pyhää Henkeäs.
12 Atdod man atkal Savas pestīšanas prieku, un uzturi mani ar labprātīgu garu.
Anna minulle taas sinun autuutes ilo, ja sillä hyvällä hengelläs tue minua.
13 Tad es mācīšu pārkāpējiem Tavus ceļus, ka grēcinieki pie Tevis atgriežas.
Minä tahdon väärille opettaa sinun ties, että syntiset tykös palajaisivat.
14 Izglābi mani no asins vainām, ak Dievs, tu Dievs mans Pestītājs; tad mana mēle slavēs Tavu taisnību.
Päästä minua veren vioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni ylistäis sinun vanhurskauttas.
15 Kungs, atdari manas lūpas, tad mana mute izteiks Tavu slavu.
Avaa, Herra, minun huuleni, että minun suuni ilmoittais sinun kiitokses.
16 Jo Tev netīk upuris, citādi es to gribētu dot, dedzināms upuris Tev nepatīk.
Sillä ei sinulle kelpaa uhri, että minä sen antaisin; ja ei polttouhri sinulle ensinkään kelpaa.
17 Dieva upuris ir satriekts gars; salauztu un sagrauztu sirdi Tu, Dievs, nesmādēsi.
Ne uhrit, jotka Jumalalle kelpaavat, ovat murheellinen henki: ahdistettua ja särjettyä sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.
18 Dari labu Ciānai pēc Savas labprātības, uztaisi Jeruzālemes mūrus.
Tee Zionille hyvästi sinun armos jälkeen; rakenna Jerusalemin muurit.
19 Tad Tev patiks taisnības upuri, dedzināmais un visa(kopējais) sadedzināmais upuris, tad upurēs vēršus uz Tava altāra.
Silloin sinulle kelpaavat vanhurskauden uhrit, polttouhrit ja muut uhrit: silloin sinun alttarillas härkiä uhrataan.
