Psalmi 49
1 Koraha bērnu dziesma. Dziedātāju vadonim. Klausāties to, visi ļaudis, grieziet ausis šurp, visi pasaules iedzīvotāji,
Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,
2 Tā zemi kā augsti, bagāti kā nabagi kopā.
Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
3 Manas mutes runa ir gudrība, un manas sirds domas ir prātīgas.
Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
4 Es griezīšu savu ausi pie viena sakāma vārda, un izteikšu savu mīklu uz koklēm.
Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
5 Kāpēc man bīties ļaunās dienās, kad manu vajātāju noziegums ap mani metās?
Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
6 Tie paļaujas uz savu padomu un greznojās ar savu lielo bagātību.
Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
7 Savu brāli neviens nevar atpestīt nedz Dievam par to dot atpirkšanas maksu,
Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
8 (Jo visai dārga ir viņu dvēseles atpestīšana un no(tā) tam jāatstājas mūžīgi, )
Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
9 Ka tas dzīvotu mūžam un kapu neredzētu.
Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
10 Tiešām redzēs, ka gudri mirst, ka ģeķi un neprātīgi kopā iet bojā un savu mantu pamet citiem.
Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
11 Tās ir viņu sirdsdomas, ka viņu namiem būs stāvēt mūžīgi, viņu dzīvokļiem līdz radu radiem; tie nosauc valstis pēc saviem vārdiem.
Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
12 Bet cilvēks greznībā nepastāv, viņš līdzinājās lopiem, ko nokauj.
Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
13 Šis ir tas ceļš ģeķiem un tiem, kas viņiem iet pakaļ un kam viņu vārdi patīk. (Sela)
Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, (Sela)
14 Tie taps noguldīti ellē kā avis, nāve tos ganīs; bet tie taisnie par tiem valdīs rītam austot, un viņu augumu aprīs elle, ka nebūs, kur palikt. (Sheol h7585)
He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin. (Sheol h7585)
Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, (Sela) (Sheol h7585)
16 Nebēdājies par to, kad kāds top bagāts, kad viņa nama gods top liels.
Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
17 Jo viņš mirdams neko neņems līdz, viņa godība tam neies pakaļ.
Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.
18 Jebšu viņš savu dvēseli svētī, kamēr viņš dzīvo, un tevi teic, ka tu sev labas dienas sagādājis.
Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.
19 Tomēr tu noiesi pie viņa tēvu radiem, kas gaismu neredz ne mūžam.
Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.
20 Cilvēks, kas greznībā un nav prātīgs, tas līdzinājās lopiem, ko nokauj.
Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.
