< Psalmi 26 >
1 Dāvida dziesma. Kungs, spried man tiesu, jo es staigāju savā sirds skaidrībā un paļaujos uz To Kungu - es nešaubīšos.
Davidin Psalmi. Tuomitse minua, Herra; sillä minä olen vakuudessani vaeltanut: ja minä toivon Herraan, sentähden en minä livistele.
2 Pārbaudi mani, Kungs, un izmeklē mani, izlūko manas īkstis un manu sirdi.
Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni.
3 Jo Tava žēlastība ir priekš manām acīm, un es staigāju Tavā patiesībā.
Sillä sinun hyvyytes on silmäini edessä, ja minä vaellan sinun totuudessas.
4 Es nesēžos pie neliešiem un netinos ar viltniekiem.
En minä istu turhain ihmisten seassa, enkä seuraa petollisia.
5 Es ienīstu ļaundarītāju draudzi, un nesēžu pie bezdievīgiem.
Minä vihaan pahain seurakuntaa, enkä istu jumalattomain tykönä.
6 Es mazgāju savas rokas nenoziedzībā un esmu, Kungs, ap Tavu altāri,
Minä pesen käteni viattomuudessa, ja oleskelen, Herra, alttaris tykönä,
7 Lai ar teikšanas balsi daru zināmus un sludināju visus Tavus brīnumus.
Kussa kiitossanan ääni kuullaan, ja kaikki sinun ihmees saarnataan.
8 Kungs, es mīlēju Tava nama mājokli un Tavas godības telts vietu.
Herra, minä rakastin sinun huonees asuinsiaa ja sitä siaa, jossa sinun kunnias asuu.
9 Neaizrauj manu dvēseli līdz ar grēciniekiem nedz manu dzīvību līdz ar asins ļaudīm;
Älä tempaa minun sieluani pois syntisten kanssa ja henkeäni verikoirain kanssa,
10 Viņu rokās ir negantība, un viņu labā roka ir pilna dāvanu.
Jotka pahanjuoniset ovat ja mielellänsä lahjoja ottavat.
11 Bet es staigāju savā sirds skaidrībā; atpestī mani un apžēlojies par mani.
Mutta minä vaellan viattomuudessani: vapahda minua ja ole minulle armollinen!
12 Mana kāja stāv uz līdzena ceļa, draudzes sapulcēs es teikšu To Kungu.
Minun jalkani käy oikiasti: minä kiitän Herraa seurakunnissa.