Psalmi 108

1 Dāvida dziesma. Ak Dievs, mana sirds ir droša, es dziedāšu un slavēšu ar dziesmām, mans gods arīdzan.

Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.

2 Mostaties, stabules un kokles, ar ausekli es modīšos.

Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.

3 Es Tev pateikšos, Kungs, starp ļaudīm, es Tev dziedāšu starp tautām.

Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.

4 Jo Tava žēlastība ir liela līdz pat debesīm un Tava patiesība līdz augstiem padebešiem.

Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.

5 Paaugstinājies, Dievs, pār debesīm un Savu godību pār visu pasauli,

Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,

6 Lai Tavi mīļie top atsvabināti; atpestī caur Savu labo roku un paklausi mani.

Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.

7 Dievs runā Tavā svētā vietā: “Par to Es priecājos. Es dalīšu Šehemi un mērošu Sukota leju.

Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.

8 Gileāds Man pieder, ir Manasus Man pieder, Efraīms ir Manas galvas stiprums, Jūda ir Mans valdības zizlis.

Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;

9 Moābs ir Mans mazgājamais trauks, Savu kurpi Es metu pār Edomu, par Fīlistu zemi Es gavilēju.”

Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.

10 Kas mani vadīs tai stiprā pilsētā? Kas man pavadīs līdz Edomam?

Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?

11 Vai ne Tu, Dievs, kas mūs biji atmetis un neizgāji, ak Dievs, ar mūsu karaspēku?

Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?

12 Dod mums palīgu bēdu laikā, jo cilvēku pestīšana nav nekas.

Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.

13 Ar Dievu mēs darīsim stiprus darbus; Viņš saspārdīs mūsu spaidītājus.

Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.