Salamana Pamācības 9
1 Dieva gudrība ir uztaisījusi savu namu, viņa uzcirtusi savus septiņus pīlārus;
Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,
2 Viņa nokāvusi savus kaujamos, jaukusi savu vīnu, ir jau klājusi savu galdu;
Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,
3 Viņa izsūtījusi savas kalpones; viņa sauc no pilsētas augstākām vietām:
Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:
4 „Kas nejēga, lai griežas šurp!“kas neprātīgs, uz to viņa saka:
Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:
5 „Nāciet, ēdiet no manas maizes, un dzeriet no vīna, ko esmu jaukusi.
Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.
6 Atstājiet nejēdzību, tad dzīvosiet, un staigājiet pa atzīšanas ceļu!“
Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.
7 Kas smējēju pamāca, tas dabūs kaunu, un kas bezdievīgo pārmāca, apsmieklu.
Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.
8 Nepamāci smējēju, ka viņš tevi neienīst; pamāci prātīgo, tas tevi mīlēs.
Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.
9 Dod prātīgam, tad viņš tiks jo prātīgs, māci taisnu, tad viņš pieaugs mācībā.
Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.
10 Tā Kunga bijāšana ir gudrības iesākums, un izprast, kas svēts, tā ir atzīšana.
Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.
11 Jo caur mani taps daudz tavu dienu un vairosies tev dzīvības gadi.
Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.
12 Ja tu gudrs, tad tu sev gudrs; ja tu smējējs, tad tu viens pats to nesīsi.
Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.
13 Nejēdzība ir sieva tītīga, ģeķīga, kas neatjēdz nenieka
Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,
14 Tā sēž sava nama durvīs uz goda krēsla pilsētas augstās vietās,
Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,
15 Aicināt tos, kas iet garām pa ceļu, kas staigā savās taisnās tekās.
Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:
16 Kas nejēga, lai griežas šurp! Un kas neprātīgs, uz to viņa saka:
Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:
17 „Zagts ūdens ir salds, un slēpta maize garda!“
Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;
