Salamana Pamācības 21
1 Ķēniņa sirds ir Tā Kunga rokā kā ūdens upes, un viņš to loka, kurp gribēdams.
Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
2 Ikvienam savi ceļi liekās taisni; bet Tas Kungs pārbauda sirdis.
Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
3 Darīt, kas taisnība un tiesa, Tam Kungam vairāk patīk, nekā upuris.
Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 Acu lepnība un sirds greznība, bezdievīga spīdeklis, ir grēks.
Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
5 Darbīga cilvēka nodomi ved tik pie vairuma; bet kas pārsteidzīgs, tiek pie trūkuma.
Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
6 Mantas ar meliem krāt ir zūdošs tvaiks tiem, kas meklē nāvi.
Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
7 Bezdievīgo varas darbi posta pašus, ka liedzās taisnību darīt.
Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
8 Līkus ceļus staigā blēdis, bet taisnais ir skaidrs savā darbā.
Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
9 Nama augšā kaktiņā dzīvot ir labāki, nekā namā kopā ar rējēju sievu.
Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
10 Bezdievīga dvēsele kāro ļaunu; viņa acīs tuvākais neatrod žēlastības.
Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
11 Per garzobi, tad tas nejēga atjēgs; un pamāci prātīgo, tad viņš atzīs, kas der.
Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
12 Taisns (Dievs) skatās uz bezdievīgā namu; viņš bezdievīgos gāž nelaimē.
Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
13 Kas ausi aizbāž priekš nabaga kliegšanas, tas arīdzan sauks un netaps paklausīts.
Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
14 Dāvanas, klusu dotas, klusina bardzību, un dāvanas klēpī bargas dusmas.
Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
15 Prieks ir taisnam taisnību darīt, bet ļaundarītājiem būs izbailes.
Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
16 Cilvēks, kas nomaldījies no labiem ceļiem, dabūs dusu miroņu draudzē.
Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
17 Par tukšinieku paliks, kas līksmībā dzīvo, un kas vīnu un eļļu mīļo, tas nepaliks bagāts.
Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
18 Bezdievīgais priekš taisnā top nodots, un nelietis sirdsskaidrā vietā.
Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
19 Labāk dzīvot tukšā zemē, nekā pie rējējas un dusmīgas sievas.
Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
20 Gudra dzīvoklī ir mīlīga manta un eļļa; bet ģeķa cilvēks to izšķērdē.
Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
21 Kas dzenās pēc taisnības un apžēlošanas, atradīs dzīvību, taisnību un godu.
Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 Gudrais uzņem varenu ļaužu pilsētu un apgāž stiprumu, uz ko viņi paļaujas.
Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
23 Kas muti un mēli sargā, tas pasargā savu dvēseli no briesmām.
Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
24 Kas pārgalvis un lepns, to pareizi sauc par zaimotāju, un ko viņš dara, ir traka pārgalvība.
Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
25 Slinkam gan iegribās, bet tas mirst; jo rokas liedzās strādāt.
Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
26 Cauru dienu viņam gribās un gribās; bet taisnais dod un neliedzās.
Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
27 Bezdievīgo upuris ir negantība; jo vairāk, kad to upurē ļaunā sirds padomā.
Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
28 Melu liecinieks ies bojā; bet vīrs, kas dzirdējis, varēs vienmēr runāt.
Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
29 Bezdievīgam pierē bezkaunīga drošība; bet taisnais, šis drošs savā ceļā.
Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
30 Nedz gudrība, nedz saprašana, nedz padoms palīdz pret To Kungu.
Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
31 Zirgu gan sakopj uz kaujas dienu; bet no Tā Kunga nāk uzvarēšana.
Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
