Salamana Pamācības 19
1 Nabags savā vientiesībā staigādams ir labāks, nekā ģeķis ar netiklu muti.
Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
2 Arī pārsteigšanās bez ziņas nav laba, un ātri skrejot klūp.
Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.
3 Ģeķība cilvēkam sajauc ceļus, ka viņa sirds kurn pret To Kungu.
Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.
4 Manta pieved daudz draugu, bet nabagu draugs atstāj.
Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
5 Nepatiess liecinieks nesodīts nepaliks, un kas melus runā, neizglābsies.
Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.
6 Augstam kungam daudz pieglaužas, un ikkatrs ir devīgam vīram draugs.
Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.
7 Nabagu ienīst visi viņa brāļi, cik vairāk viņa draugi no viņa atraujas; meklē tos pirmos vārdus, to nav.
Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
8 Kas gudrību panāk, mīl savu dvēseli; kas ar prātu dzīvo, atrod labumu.
Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.
9 Nepatiess liecinieks nesodīts nepaliks, un kas droši melus runā, aizies postā.
Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.
10 Ģeķim nepieder kārumā dzīvot, ne vēl kalpam pār kungiem valdīt.
Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.
11 Prātīgs cilvēks ir lēns uz dusmām, un viņa rota ir, kaitināšanu aizmirst.
Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.
12 Ķēniņa dusmība ir kā jauna lauvas rūkšana; bet Viņa žēlastība kā rasa uz zāles.
Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.
13 Ģeķīgs dēls ir tēvam par sirdēstiem, un sievas riešana ir pilēšana bez gala.
Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.
14 Namu un mantu manto no vecākiem, bet prātīgu sievu no Tā Kunga.
Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.
15 Slinkums iemidzina miegā, un kūtra dvēsele cietīs badu.
Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.
16 Kas mācību sargā, tas sargā savu dvēseli; kas savu ceļu neņem vērā, tas mirs.
Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.
17 Kas par nabagu apžēlojās, tas aizdod Tam Kungam, un tas tam atmaksās viņa labdarīšanu.
Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.
18 Pārmāci savu dēlu, kamēr vēl cerība, bet nedod savai dvēselei vaļas, viņu nokaut.
Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;
19 Kam liela sirds, tam jācieš sods; jo gribi novērst, jo iet vairumā.
Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.
20 Klausi padomam un pieņem mācību, ka tu pēcgalā palieci gudrs.
Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.
21 Cilvēka sirdī ir daudz nodomu, bet Tā Kunga padoms, tas pastāv.
Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 Cilvēka gods ir labu darīt, un nabags ir labāks, nekā melkulis.
Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
23 Tā Kunga bijāšana ir uz dzīvību; jo tāds būs paēdis un dzīvos, ļauna neaizskarts.
Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
24 Sliņķis slēpj roku azotē, pat pie mutes viņš to neliek.
Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.
25 Per garzobi, tad tas nejēga atjēgs, un pamāci prātīgo, tad viņš atzīs, kas der.
Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.
26 Kas tēvu posta un māti izdzen, tas ir bezkaunīgs un negants bērns.
Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.
27 Neklausi, mans bērns, mācībai, kas nomaldina no gudrības vārdiem.
Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.
28 Nelieša liecinieks apsmej tiesu, un bezdievīgo mute ierij netaisnību.
Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.
29 Garzobiem sodība gatava un pēriens ģeķu mugurai.
Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.
