Salamana Pamācības 18
1 Kas ar citiem kopā neturas, tas savu gribu tik meklē, un ir kavēklis visās lietās.
Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
2 Ģeķim netīk gudra valoda, bet tik vien atklāt savu paša sirdi.
Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
3 Bezdievīgam staigā līdz negods un ar apsmieklu kauns.
Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
4 Vārdi cilvēka mutē ir dziļš ūdens, un gudrības avots ir tekoša ūdens upīte.
Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
5 Nav labi bezdievīga vaigu cienīt un nospiest taisno tiesā.
Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
6 Ģeķa lūpas ieved ķildā, un viņa mute brēc pēc sitieniem.
Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
7 Ģeķa mute sev pašai par postu, un viņa lūpas paša dvēselei par slazda valgu.
Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
8 Lišķa vārdi ir kā saldi kumosi un iet visai pie sirds.
Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
9 Kas laisks pie darba, tas palaidņa brālis.
Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
10 Tā Kunga vārds ir stipra pils; tur taisnais glābjas un top izglābts.
Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
11 Bagātam manta ir viņa stiprā pils un viņam šķiet augsts mūris.
Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
12 Priekš bojāiešanas cilvēka sirds top lepna, bet pazemība ved godā.
Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
13 Kas atbild, pirms dzirdējis, tas tam par ģeķību un kaunu.
Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
14 Vīra gars panes savas bēdas, bet kad gars izmisis, kas to var panest?
Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
15 Prātīga sirds iemanto atzīšanu, un gudra auss meklē atzīšanu.
Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
16 Dāvanas cilvēkam līdzina ceļu un viņu ved kungu priekšā.
Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
17 Kas pirmais sūdz, tam taisnība; kad nu nāk viņa pretinieks, tad to tirda.
Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
18 Mesli nobeidz ķildas un izšķir varenos.
Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
19 Apkaitināts brālis ir cietāks nekā stipra pils, un ķilda nekā pils vārtu aizšaujamais.
Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
20 No mutes augļiem ikkatrs savu vēderu pildīs, un viņa lūpu padoms to ēdinās.
Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
21 Nāve un dzīvība stāv mēles galā; kā kurš runā, tā tam būs.
Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
22 Kas sievu atradis, tas atradis labumu un mantojis žēlastību no Tā Kunga.
Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
23 Nabags runā lūgdamies, bet bagāts atbild bargi.
Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
24 Citam daudz draugu uz postu; bet ir draugi, kas labāki nekā brālis.
Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
