Salamana Pamācības 12
1 Kas labprāt panes pārmācīšanu, tas mīļo atzīšanu, bet kas nepanes rājienu, tas paliek muļķis.
Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
2 Kas labs, tas Tam Kungam patīkams, bet vīru, kas viltu perē viņš pazudina.
Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
3 Cilvēks nepastāvēs, kad ir bezdievīgs, bet taisno sakne netaps kustināta.
Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
4 Tikla sieva ir sava vīra kronis, bet netikla ir kā puve viņa kaulos.
Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
5 Taisno domas ir tiesa, bet bezdievīgo padomi viltība.
Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
6 Bezdievīgo vārdi glūn uz asinīm; bet taisno mute tos izpestī.
Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
7 Bezdievīgie top iznīcināti, ka to vairs nav; bet taisno nams pastāvēs.
Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 Kā kuram saprašana, tā viņam slava; bet par apsmieklu būs, kam netikla sirds.
Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
9 Labāks tas zemais, kas sev pašam par kalpu, nekā kas lepojās, un maizes nav.
Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
10 Taisnais gādā par sava lopa dzīvību, bet bezdievīgo sirds ir nežēlīga.
Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
11 Kas savu zemi kopj, būs maizes paēdis, bet kas niekus triec, tam nav jēgas.
Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
12 Bezdievīgais traucās pēc blēžu medījuma; bet taisno sakne nes augļus.
Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
13 Ļaunais savaldzinājās savas mutes grēkos; bet taisnais izies no bēdām.
Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
14 Pēc savas mutes augļiem ikviens top pieēdināts ar labumu, un cilvēkam top maksāts pēc viņa roku darbiem.
Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
15 Ģeķa ceļš ir taisns paša acīs, bet kas padomam klausa, tas ir gudrs.
Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
16 Ģeķa apskaišanās tūdaļ top zināma; bet kas slēpj, ka ir apkaunots, tas ir gudrs.
Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
17 Kas patiesību runā, tas saka taisnību; bet nepatiess liecinieks teic melus.
Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
18 Dažs aplam runājot kā ar zobenu iedur; bet gudro mēle ir zāles, kas dziedina.
Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
19 Patiesa mute pastāvēs mūžīgi, bet viltīga mēle tik acumirkli.
Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
20 Viltība ir sirdī tiem, kas ļaunu perē; bet kas dod miera padomu, dara prieku.
Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
21 Taisnam nekāds ļaunums nenotiks, bet bezdievīgiem ļaunuma uzies papilnam.
Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
22 Viltīgas lūpas Tam Kungam ir negantība; bet kas uzticību dara, tas viņam labi patīk.
Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
23 Gudrs cilvēks neizteic savu padomu; bet nejēgu sirds izkliedz ģeķību.
Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
24 Čakla roka valdīs, bet slinka dos meslus.
Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
25 Raizes sirdī nospiež cilvēku, bet labs vārds to iepriecina.
Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
26 Taisnais savam tuvākam rāda ceļu, bet bezdievīgo ceļš maldina.
Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
27 Sliņķis neceps savu medījumu, bet uzcītīgam cilvēkam ir skaista manta.
Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
28 Uz taisnības ceļa ir dzīvība, un uz viņas ceļa tekām nav nāve.
Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
