Salamana Pamācības 11
1 Viltīgs svars Tam Kungam ir negantība, bet pilnīgs svara akmens Viņam patīk.
Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.
2 Kur nāk lepnība, tur arī nāk kauns, bet pie pazemīgiem ir gudrība.
Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
3 Taisno sirdsskaidrība tos vada, bet neliešu netiklība tos posta.
Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.
4 Manta nepalīdz atriebšanas dienā, bet taisnība izpestī no nāves.
Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
5 Skaidram taisnība līdzina ceļu, bet bezdievīgais kritīs caur savu bezdievību.
Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.
6 Taisno taisnība tos izglābs, bet nebēdnieki savaldzināsies savā kārībā.
Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.
7 Kad bezdievīgs cilvēks mirst, tad viņa cerība iznīkst, un netaisno gaidīšana ir pagalam.
Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
8 Taisnais tiek izglābts no bēdām, un bezdievīgais nāk viņa vietā.
Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.
9 Blēdis savu tuvāko bendē ar muti, bet taisnie, to manot, paglābjas.
Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.
10 Kad taisnam labi klājās, tad pilsēta priecājās, un gavilē, kad bezdievīgais iet postā.
Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.
11 Caur taisna svētību pilsēta ceļas, bet caur bezdievīga muti tā top nopostīta.
Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.
12 Kas savu tuvāko nicina, tam nav saprašanas; bet gudrs vīrs cieš klusu.
Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
13 Mēlnesis apkārt lienot izmuld, kas slēpjams; bet kam uzticīgs prāts, tas to apklāj.
Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.
14 Kur vadīšanas nav, tur ļaudis nīkst; bet kur padoma devēju papilnam, tur labi izdodas.
Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
15 Kas par svešu galvo, tam būs bēdu gan; bet kas galvošanu ienīst, tas paliek mierā.
Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.
16 Mīlīga sieva panāk godu, tā kā varenie panāk bagātību.
Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.
17 Žēlīgs vīrs savai paša dvēselei dara labu, bet niknais savai paša miesai dara grūti.
Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.
18 Bezdievīgais pelnās tukšu algu, bet kas taisnību sēj, tam alga pastāvīga.
Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
19 Kā taisnība ir uz dzīvību, tā ļaunam pakaļ dzīties ir uz nāvi.
Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.
20 Kam netikla sirds, tas Tam Kungam ir negantība; bet kam skaidrs ceļš, tas Viņam patīk.
Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
21 Uz radu radiem paliek blēža vaina; bet taisno dzimums taps izglābts.
Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
22 Skaista sieva, kas goda neprot, ir zelta gredzens cūkas purnā.
Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.
23 Ko taisnie vēlās, ir visnotaļ labums; bet bezdievīgo cerība ir pārgalvība.
Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.
24 Cits izkaisa, un tam vēl krājās; un cits taupa pārlieku, bet tik uz trūcību.
Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.
25 Tā dvēsele, kas svētī, tiks trekna, un kas dzirdina, tas atkal taps dzirdināts.
Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
26 Kas aiztur labību, to ļaudis lād, bet svētība būs pār pārdevēja galvu.
Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.
27 Kas dzenās pēc laba, tas ir patīkams, bet kas meklē ļaunu, tam tas arī nāks.
Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.
28 Kas uz savu bagātību palaižās, tas iznīks, bet taisnie zaļos kā lapas,
Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.
29 Kas savu namu pilda ar nemieru, tas mantos vēju, un ģeķis būs par kalpu tam, kam ir gudra sirds.
Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.
30 Taisna auglis ir dzīvības koks, un gudrais manto sirdis.
Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.
31 Redzi, taisnam virs zemes top atmaksāts, cik vairāk vēl bezdievīgam un grēciniekam.
Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.
