< Salamana Pamācības 1 >

1 Salamana, Dāvida dēla, Israēla ķēniņa, sakāmie vārdi,
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 Atzīt gudrību un mācību, un saprast prātīgu valodu,
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 Pieņemties apdomībā, taisnībā, tiesā un skaidrībā,
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 Ka tiem vēl nejēgām tiek samaņa, jauniem atzīšana un apdomīgs prāts.
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 Kas gudrs, klausīs un pieaugs mācībā, un kas prātīgs, ņemsies labus padomus,
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 Ka izprot sakāmus vārdus un mīklas, gudro valodas un viņu dziļos vārdus.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 Tā Kunga bijāšana ir atzīšanas iesākums; gudrību un mācību ģeķi nicina.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Klausi, mans bērns, sava tēva pārmācībai un nepamet savas mātes mācību;
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 Jo tas ir jauks krāšņums tavai galvai un zelta rota tavam kaklam.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Mans bērns, kad grēcinieki tevi vilina, tad neklausi!
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Kad tie saka: „Nāc mums līdz, glūnēsim uz asinīm, glūnēsim uz nenoziedzīgo par nepatiesu!
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
12 Kā elle norīsim viņus dzīvus, un sirds skaidrus kā tādus, kas bedrē grimst. (Sheol h7585)
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 Mēs atradīsim visādas dārgas mantas, pildīsim savus namus ar laupījumu.
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 Tava daļa tev būs mūsu starpā, viens pats maks būs mums visiem.“
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 Mans bērns, nestaigā vienā ceļā ar tiem; sargi savu kāju no viņu pēdām;
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 Jo viņu kājas skrien uz ļaunu un steidzās asinis izliet.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Bet lai arī tīklu izplāta visiem putniem priekš acīm; tas ir par velti!
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 Tā arī viņi glūn uz savām pašu asinīm un glūn uz savu pašu dzīvību.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Tā iet visiem, kas plēš netaisnu mantu; kam šī ir, tam tā paņem dzīvību.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 Dieva gudrība skaņi sauc uz lielceļiem, uz ielām tā paceļ savu balsi;
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 Tā izsaucās, kur ļaužu vislielais troksnis; kur ieiet pilsētas vārtos, tā runā savu valodu:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 Cik ilgi, nejēgas, jūs mīlēsiet nejēdzību, un smējējiem gribēsies apsmiet, un ģeķi ienīdēs atzīšanu?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Griežaties pie manas mācības! Redzi, es jums došu savu garu un jums darīšu zināmus savus vārdus.
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Tādēļ nu, ka es aicināju, un jūs liedzaties, ka savu roku izstiepju, un nav, kas uzklausa,
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 Un jūs visu manu padomu atmetiet un manas pārmācības negribiet;
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 Tādēļ arī es smiešos par jūsu postu, es smiešos, kad jums izbailes uzies,
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 Kad pār jums izbailes nāks kā auka, un posts jums uzbruks kā vētra, kad briesmas un bailes jums uzies.
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Tad tie mani sauks, bet es neatbildēšu, tie mani meklēs agri, bet mani neatradīs,
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Tādēļ ka tie atzīšanu ienīdējuši un Tā Kunga bijāšanu nav pieņēmuši.
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 Tiem negribējās mana padoma, tie ir nicinājuši visu manu pārmācīšanu;
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 Tādēļ tie ēdīs no sava ceļa augļiem, un būs paēduši no saviem padomiem.
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Jo nesaprašu nomaldīšanās tos nokauj, un ģeķu pārdrošība tos nomaitā.
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Bet kas mani klausa, tas dzīvos droši, un savā mierā tas ļauna nebīsies.
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.

< Salamana Pamācības 1 >