< Ceturtā Mozus 33 >
1 Šie ir Israēla bērnu ceļa gājumi, kā viņi no Ēģiptes zemes ir izgājuši pēc saviem pulkiem caur Mozu un Āronu.
Nämät ovat Israelin lasten matkustukset, kuin he läksivät Egyptin maalta, joukkoinsa jälkeen, Moseksen ja Aaronin kautta.
2 Un Mozus uz Tā Kunga vārdu aprakstīja viņu iziešanu pēc viņu ceļa gājumiem, un šie ir viņu ceļa gājumi, viņiem izejot.
Ja Moses kirjoitti heidän matkustuksensa, niinkuin he matkustivat Herran käskyn jälkeen. Ja nämät ovat heidän matkustuksensa heidän lähdentönsä jälkeen:
3 Tie izgāja no Raēmzes pirmā mēnesī piecpadsmitā dienā; pirmā mēnesī, otrā Pasa svētku dienā Israēla bērni izgāja caur augstu roku priekš visu ēģiptiešu acīm.
Ja he matkustivat Ramesesta viidentenätoistakymmenentenä päivänä ensimäisenä kuukautena: toisena päivänä pääsiäisestä, läksivät Israelin lapset ulos korkian käden kautta, kaikkein Egyptiläisten nähden.
4 Un ēģiptieši apraka visus pirmdzimtos, ko Tas Kungs viņu starpā bija sitis; Tas Kungs arī viņu dievus bija sodījis.
Ja Egyptiläiset hautasivat kaikki esikoisensa, jotka Herra heidän seassansa lyönyt oli, ja Herra oli myös antanut tuomion käydä heidän jumalainsa ylitse.
5 Un Israēla bērni izgāja no Raēmzes un apmetās Sukotā.
Koska Israelin lapset olivat vaeltaneet Ramesesta, niin he sioittivat itsensä Sukkotiin.
6 Un izgāja no Sukota un apmetās Etamā, kas ir tuksneša galā.
Ja matkustivat Sukkotista, ja sioittivat itsensä Etamiin, joka on korven äärellä.
7 Un tie izgāja no Etama un griezās uz Pi Hahirota ieleju, kas ir pret Baāl Cefonu un apmetās pret Migdolu.
Ja he matkustivat Etamista ja palasivat PiiHahirotiin, joka on BaalZephoniin päin, ja sioittivat itsensä Migdolin kohdalle.
8 Un izgāja no Ķirota un gāja vidū caur jūru uz tuksnesi un staigāja treju dienu gājumus Etama tuksnesī un apmetās Mārā.
Ja he matkustivat Hahirotin editse ja kävivät keskeltä merta korpeen, ja matkustivat kolme päiväkuntaa Etamin korvessa, ja sioittivat itsensä Maraan.
9 Un izgāja no Māras un nāca uz Elimu, un Elimā bija divpadsmit avoti un septiņdesmit palma koki, un tie tur apmetās.
Ja he matkustivat Marasta ja tulivat Elimiin: ja Elimissä oli kaksitoistakymmentä lähdettä, ja seitsemänkymmentä palmupuuta, ja sioittivat itsensä siellä.
10 Un izgāja no Elima un apmetās pie niedru jūras.
Ja he matkustivat Elimistä, ja sioittivat itsensä Punaisen meren tykö.
11 Un izgāja no niedru jūras un apmetās Sina tuksnesī.
Ja matkustivat Punaisen meren tyköä, ja sioittivat itsensä Sinin korpeen.
12 Un izgāja no Sina tuksneša un apmetās Dofkā.
Ja he matkustivat Sinin korvesta, ja sioittivat itsensä Dophkaan.
13 Un izgāja no Dofkas un apmetās Āluzā.
Ja he matkustivat Dophkasta, ja sioittivat itsensä Alusiin.
14 Un izgāja no Āluzas un apmetās Refidos, bet tur nebija ūdens tiem ļaudīm ko dzert.
Ja he matkustivat Alusista, ja sioittivat itsensä Raphidimiin, ja siinä ei ollut kansalle vettä juoda.
15 Un tie izgāja no Refidiem un apmetās Sinaī tuksnesī.
Ja he matkustivat Raphidimista, ja sioittivat itsensä Sinain korpeen.
16 Un izgāja no Sinaī tuksneša un apmetās pie tiem kārības kapiem.
Ja he matkustivat Sinain korvesta, ja sioittivat itsensä Himohaudoille.
17 Un izgāja no tiem kārības kapiem un apmetās Hacerotā.
Ja he matkustivat Himohaudoilta, ja sioittivat itsensä Hatserotiin.
18 Un izgāja no Hacerotas un apmetās Ritmā.
Ja he matkustivat Hatserotista, ja sioittivat itsensä Ritmaan.
19 Un izgāja no Ritmas un apmetās RimonParecā.
Ja he matkustivat Ritmasta, ja sioittivat itsensä Rimmon Paretsiin.
20 Un izgāja no RimonParecas un apmetās Libnā.
Ja he matkustivat Rimmon Paretsista, ja sioittivat itsensä Libnaan.
21 Un izgāja no Libnas un apmetās Rissā.
Ja he matkustivat Libnasta, ja sioittivat itsensä Rissaan.
22 Un izgāja no Rissas un apmetās Ķelatā.
Ja he matkustivat Rissasta, ja sioittivat itsensä Kehelaan.
23 Un izgāja no Ķelatas un apmetās pie Zāvera kalna.
Ja he matkustivat Kehelasta, ja sioittivat itsensä Sapherin vuorelle.
24 Un izgāja no Zāvera kalna un apmetās Aradā.
Ja he matkustivat Sapherin vuorelta, ja sioittivat itsensä Haradaan.
25 Un izgāja no Aradas un apmetās Maķelotā.
Ja he matkustivat Haradasta ja sioittivat itsensä Makhelotiin.
26 Un izgāja no Maķelotas un apmetās Taātā.
Ja he matkustivat Makhelotista, ja sioittivat itsensä Tahatiin.
27 Un izgāja no Taātas un apmetās Tārākā.
Ja he matkustivat Tahatista, ja sioittivat itsensä Taraan.
28 Un izgāja no Tārākas un apmetās Mitkā.
Ja he matkustivat Tarasta, ja sioittivat itsensä Mitkaan.
29 Un izgāja no Mitkas un apmetās Asmonā.
Ja he matkustivat Mitkasta, ja sioittivat itsensä Hasmonaan.
30 Un izgāja no Asmonas un apmetās Mozerotā.
Ja he matkustivat Hasmonasta, ja sioittivat itsensä Moserotiin.
31 Un izgāja no Mozerotas un apmetās BneJaēkanā.
Ja he matkustivat Moserotista, ja sioittivat itsensä BeneJaekaniin.
32 Un izgāza no BneJaēkanas un apmetās Orģidgadā.
Ja he matkustivat BeneJaekanista, ja sioittivat itsensä Horgidgadiin.
33 Un izgāja no Orģidgadas un apmetās Jotbatā.
Ja he matkustivat Horgidgadista, ja sioittivat itsensä Jotbataan.
34 Un izgāja no Jotbatas un apmetās Abronā.
Ja he matkustivat Jotbatasta, ja sioittivat itsensä Abronaan.
35 Un izgāja no Abronas un apmetās Eceon-Ģēberā.
Ja he matkustivat Abronasta, ja sioittivat itsensä Etseongeberiin.
36 Un izgāja no Eceon-Ģēberas un apmetās Cin tuksnesī, tas ir Kādeš.
Ja he matkustivat Etseongeberistä, ja sioittivat itsensä Sinin korpeen, se on Kades.
37 Un izgāja no Kādešas un apmetās pie Hora kalna, Edoma zemes malā.
Ja he matkustivat Kadeksesta, ja sioittivat itsensä Horin vuorelle, joka on Edomin maan rajoilla.
38 Tad Ārons, tas priesteris, gāja uz Hora kalnu pēc Tā Kunga vārda un tur nomira četrdesmitā gadā pēc tam, kad Israēla bērni bija izgājuši no Ēģiptes zemes, piektā mēnesī, pirmā mēneša dienā.
Siinä meni pappi Aaron Horin vuorelle, Herran käskyn jälkeen, ja kuoli siellä neljäntenäkymmenentenä vuotena, sittekuin Israelin lapset olivat lähteneet Egyptin maalta, ensimäisenä päivänä viidennestä kuusta.
39 Bet Ārons bija simts divdesmit un trīs gadus vecs, kad viņš nomira uz Hora kalna.
Ja Aaron oli sadan ja kolmenkolmattakymmentä vuotinen kuollessansa Horin vuorella.
40 Tad tas Kanaānietis, ķēniņš Arads, kas dienvidu(Negebas) pusē dzīvoja Kanaāna zemē, dzirdēja Israēla bērnus nākam.
Silloin kuuli Arad Kanaanealaisten kuningas, joka asui etelään päin Kanaanin maalla, että Israelin lapset tulleet olivat.
41 Un tie izgāja no Hora kalna un apmetās Calmonā.
Ja he matkustivat Horin vuorelta, ja sioittivat itsensä Salmonaan.
42 Un izgāja no Calmonas un apmetās Pūnonā.
Ja he matkustivat Salmonasta, ja sioittivat itsensä Phunoniin.
43 Un izgāja no Pūnonas un apmetās Obotā.
Ja he matkustivat Phunonista, ja sioittivat itsensä Obotiin.
44 Un izgāja no Obotas un apmetās pie Ijim Abarima uz Moaba robežām.
Ja he matkustivat Obotista, ja sioittivat itsensä Iije Abarimiin, Moabin rajoille.
45 Un izgāja no Ijim un apmetās Dibon-Gadā.
Ja he matkustivat Iijestä, ja sioittivat itsensä DibonGadiin.
46 Un izgāja no Dibon-Gadas un apmetās Almon-Diblataīmā.
Ja he matkustivat DibonGadista, ja sioittivat itsensä AlmonDiblataimiin.
47 Un izgāja no Almon-Diblataīmas un apmetās Abarim kalnos pret Nebu.
Ja he matkustivat AlmonDiblataimista, ja sioittivat itsensä Abarimin vuorille Nebon kohdalle.
48 Un izgāja no Abarim-kalniem un apmetās Moaba klajumos pie Jardānes pret Jēriku.
Ja he matkustivat Abarimin vuorilta, ja sioittivat itsensä Moabin kedoille, Jordanin tykö, Jerihon kohdalle.
49 Un apmetās pie Jardānes no Bet-Jezimotam līdz Abel-Šitimai Moaba klajumos.
Ja he sioittivat itsensä Jordanin tykö hamasta BetJesimotista, niin AbelSittimiin Moabin kedoille.
50 Un Tas Kungs runāja uz Mozu Moaba klajumos pie Jardānes pret Jēriku, sacīdams:
Ja Herra puhui Mosekselle, Moabin kedoilla, Jordanin tykönä Jerihon kohdalla, sanoen:
51 Runā uz Israēla bērniem un saki tiem: kad jūs iesiet pāri pār Jardāni uz Kanaāna zemi,
Puhu Israelin lapsille, ja sano heille: kuin te olette tulleet Jordanin ylitse Kanaanin maalle,
52 Tad jums būs izdzīt savā priekšā visus zemes iedzīvotājus un izdeldēt visus viņu elku tēlus un izdeldēt visas viņu lietās bildes un nopostīt visus viņu elku kalnus.
Niin teidän pitää kaikki sen maan asuvaiset teidän edestänne ajaman pois, ja kaikki heidän maalauksensa ja valetut kuvansa hukuttaman, ja kaikki heidän korkeutensa hävittämän,
53 Un jums to zemi būs ieņemt un tanī dzīvot, jo Es jums to zemi esmu devis iemantot.
Ja niin teidän pitää maan omistaman ja asuman siinä; sillä teille olen minä maan antanut omistaaksenne sen.
54 Un jums to zemi būs dalīt caur meslošanu pēc savām ciltīm; tai, kam daudz ļaužu, lai dod lielāku daļu, un tai, kam maz ļaužu, mazāku daļu, - kā ikvienai meslošana izkrīt, to lai tā dabū, - jums to zemi būs dalīt pēc savām tēvu ciltīm.
Ja teidän pitää maan jakaman arvalla teidän sukukunnillenne. Joita usiampi on, niille pitää teidän enempi antaman perinnöksensä, ja joita vähempi on, niille vähemmän perinnöksensä; kuin arpa lankee kullekin, niin pitää hänen sen ottaman: teidän isäinne sukukuntain jälkeen pitää teidän perimän.
55 Bet ja jūs tos zemes iedzīvotājus neizdzīsiet savā priekšā, tad notiks, kurus jūs no tiem atlicināsiet, tie jums taps par ērkšķiem jūsu acīs un par dzeloni jūsu sānos, un jūs spaidīs tai zemē, kur jūs dzīvojat.
Mutta jollette maan asuvaisia aja ulos teidän edestänne, niin pitää ne, jotka te heistä jätätte, oleman teille niinkuin orjantappurat silmissänne, ja keihäs kyljessänne; sillä heidän pitää ahdistaman teitä sillä maalla, kussa te asutte.
56 Un notiks, kā Es viņiem domāju darīt, tā Es jums darīšu.
Niin tapahtuu, että minä teen niin teille, kuin minä aioin heille tehdä.