< Ījaba 26 >

1 Un Ījabs atbildēja un sacīja:
Job vastasi ja sanoi:
2 Kā tu nu palīdzējis nestipram un stiprinājis nespēcīgo elkoni!
"Kuinka oletkaan auttanut voimatonta, tukenut heikkoa käsivartta!
3 Kā tu nu padomu devis negudram un saprašanu izrādījis ļoti skaidri!
Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta ja ilmituonut paljon ymmärrystä!
4 Kam tu teic šos vārdus, un kā dvaša no tevis iziet?
Kenelle oikein olet puheesi pitänyt, ja kenen henki on sinusta käynyt?
5 Miroņi sāk trīcēt apakš ūdeņiem, un tie, kas tur mīt.
Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla.
6 Elle Viņa priekšā ir atvērta, un nāves bezdibenim nav apsega. (Sheol h7585)
Paljaana on tuonela hänen edessänsä, eikä ole manalalla peitettä. (Sheol h7585)
7 Viņš zvaigžņu debesi gaisā izpletis un zemi piekāris, kur nekas.
Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
8 Viņš saņem ūdeni Savos mākoņos, un padebeši apakš Viņa nesaplīst.
Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.
9 Viņš aizklāj Savu goda krēslu, Viņš izpleš tam priekšā Savu padebesi.
Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse.
10 Viņš ap ūdeņiem licis ežu, līdz kur gaisma un tumsa šķirās.
Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään.
11 Debess pīlāri trīc un iztrūcinājās no Viņa draudiem.
Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.
12 Caur Viņa spēku jūra saceļas viļņos, un caur Viņa ziņu augstie viļņi tiek sašķelti.
Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.
13 Caur Viņa vēju debess paliek skaidra, un Viņa roka nodur žiglo čūsku.
Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.
14 Redzi, tā ir Viņa ceļu maliņa, un kāda lēna balss tikai, ko samanām; kas Viņa varas pērkoni varētu dzirdēt?
Katso, nämä ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?"

< Ījaba 26 >