Ījaba 17
1 Mans gars ir vājš, manas dienas pagalam, kaps man ir klāt.
"Minun henkeni on rikki raastettu, minun päiväni sammuvat, kalmisto on minun osani.
2 Tiešām, mēdītāji mani apstāj un uz viņu tiepšanos jāskatās manām acīm.
Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
3 Galvo jel, pārstāvi Tu mani pie Sevis paša, kur tad cits man roku dos!
Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
4 Jo viņu sirdīm Tu saprašanu esi apslēpis; tāpēc Tu viņiem virsroku nedosi.
Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
5 Kas savus draugus izdāvā par laupījumu, tā bērnu acis izīgs.
Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
6 Bet Viņš mani darījis ļaudīm par sakāmu vārdu, ka esmu tāds, kam spļauj vaigā.
Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.
7 Tādēļ mana acs ir tumša no skumības, un visi mani locekļi ir kā ēna.
Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
8 Taisnie par to iztrūcinājās, un nenoziedzīgais iekarst par neganto.
Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
9 Bet taisnais turas pastāvīgi uz sava ceļa, un kam šķīstas rokas, pieņemas stiprumā.
Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
10 Tad nu jūs visi nāciet tik atkal vien, gudra es neatradīšu jūsu starpā.
Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.
11 Manas dienas ir pagājušas, mani padomi iznīcināti, ko mana sirds bija kopusi.
Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.
12 Nakti tie sauc par dienu, un gaismu saka tuvu esam, kur tumsa klātu.
Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.
Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen, (Sheol h7585)
14 Trūdus es saucu par savu tēvu, tārpus par savu māti un māsu.
minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.
15 Kur tad būs mana cerība, manu cerību, kas to redzēs?
Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?
