Ezras 8

1 Šie nu ir viņu cilts virsnieki ar savu radu rakstu, kas ar mani (no Bābeles) aizgāja, kad Bābeles ķēniņš Artakserksus valdīja:

Nämät ovat niiden isäin päämiehet, ja heidän polvilukunsa, jotka läksivät minun kanssani Babelista kuningas Artahsastan hallitessa:

2 No Pinehas bērniem: Geršons; no Ītamara bērniem: Daniēls; no Dāvida bērniem: Hatus;

Pinehaan pojista, Gersom; Itamarin pojista, Daniel; Davidin pojista, Hattus;

3 No Šekanijas bērniem, (no Pareus bērniem): Zaharija, un ar viņu simts un piecdesmit no vīriešu kārtas skaitīti;

Sekanian pojista, Paroksen lapsista, Sakaria, ja hänen kanssansa luettu sata ja viisikymmentä miestä;

4 No PaātMoaba bērniem: Elioēnajus, Serajas dēls, un ar viņu divsimt no vīriešu kārtas;

Pahatmoabin pojista, Eljoenai Serahian poika, ja hänen kanssansa kaksisataa miestä;

5 No Šekanijas bērniem: Jeaziēļa dēls, un ar viņu trīssimt no vīriešu kārtas;

Sekanian pojista, Jehasielin poika, ja hänen kanssansa kolmesataa miestä;

6 Un no Adina bērniem: Ebeds, Jonatāna dēls, un ar viņu piecdesmit no vīriešu kārtas;

Adinin pojista, Ebed Jonatanin poika, ja hänen kanssansa viisikymmentä miestä;

7 Un no Elama bērniem: Ješaja, Atalijas dēls, un ar viņu septiņdesmit no vīriešu kārtas;

Elamin pojista, Jesaia Atalian poika, ja hänen kanssansa seitsemänkymmentä miestä;

8 Un no Šefatijas bērniem: Zebadija, Mikaēļa dēls, un ar viņu astoņdesmit no vīriešu kārtas;

Sephatian pojista, Sebadia Mikaelin poika, ja hänen kanssansa kahdeksankymmentä miestä;

9 No Joaba bērniem: Obadija, Jeīeļa dēls, un ar viņu divsimt un astoņpadsmit no vīriešu kārtas;

Joabin pojista, Obadia Jehielin poika ja hänen kanssansa kaksisataa ja kahdeksantoistakymmentä miestä;

10 Un no Šelomita bērniem: Josivijas dēls, un ar viņu simts un sešdesmit no vīriešu kārtas;

Selomitin pojista, Josiphian poika, ja hänen kanssansa sata ja kuusikymmentä miestä;

11 Un no Bebajus bērniem: Zaharija, Bebajus dēls, un ar viņu divdesmit un astoņi no vīriešu kārtas;

Bebain pojista, Sakaria Bebain poika, ja hänen kanssansa kahdeksankolmattakymmentä miestä;

12 Un no Azgada bērniem: Johanans, Katana dēls, un ar viņu simts un desmit no vīriešu kārtas;

Asgadin pojista, Johanan nuorin poika, ja hänen kanssansa sata ja kymmenen miestä;

13 Un no Adonikama pēdējiem bērniem, kam šie vārdi: Elivelets, Jeīels un Šemaja, un ar tiem sešdesmit no vīriešu kārtas;

Adonikamin viimeisistä pojista, joiden nimet ovat: Eliphelet, Jehiel ja Semaja, ja heidän kanssansa kuusikymmentä miestä;

14 Un no Biģevajus bērniem: Utajus un Zabuds, un ar tiem septiņdesmit no vīriešu kārtas.

Bigvain pojista, Utai ja Sabbud ja heidän kanssansa seitsemänkymmentä miestä.

15 Un es tos sapulcēju pie tās upes, kas tek uz Aķevu, un mēs tur apmetāmies trīs dienas. Tad es lūkoju uz tiem ļaudīm un priesteriem un neatradu neviena no Levja bērniem.

Ja minä kokosin heidät sen virran tykö, joka tulee Ahavaan, ja oleskelimme siinä kolme päivää. Ja kuin minä visusti katselin kansan ja papit, en minä löytänyt yhtäkään Leviläistä.

16 Tad es sūtīju tos virsniekus, Eliēzeru un Ariēlu un Šemaju un Elnatanu un Jaribu un Elnatanu un Nātanu un Zahariju un Mešulamu, un tos mācītājus Jojaribu un Elnatanu,

Niin minä lähetin Elieserin, Arielin, Semajan, Elnatanin, Jaribin, Elnatanin, Natanin, Sakarian ja Mesullamin, päämiehet, ja Jojaribin ja Elnatanin, opettajat;

17 Un sūtīju tos ar pavēli pie virsnieka Idus uz Kasifju. Un es liku tos vārdus viņu mute, ko tiem bija runāt uz Idu un viņa brāļiem, Dieva nama kalpotājiem Kazpijā, mums atvest kalpus priekš mūsu Dieva nama.

Ja lähetin ne Iddon tykö, joka oli päämies Kasiphian paikkakunnassa, tuomaan meille palvelioita Jumalamme huoneesen, ja minä panin heidän suuhunsa sanat, mitä heidän piti Iddolle puhuman ja hänen veljillensä Netinimeille Kasiphian paikkakunnassa.

18 Un tā, kā mūsu Dieva labā roka bija pār mums, tie mums atveda IžZekelu no Maēlas, Levja dēla, Israēla dēla, bērniem, un Šerebiju ar viņa dēliem un viņa brāļiem, astoņpadsmit,

Ja he toivat meille, Jumalamme hyvän käden jälkeen meidän ylitsemme, viisaan miehen, Mahelin pojista Levin pojan, Israelin pojan, ja Serebian hänen poikainsa ja veljeinsä kanssa, kahdeksantoistakymmentä;

19 Un Hašabiju un arī Jezaju no Merarus bērniem, ar viņa brāļiem un ar viņa dēliem, divdesmit,

Ja Hasabian ja Jesaian hänen kanssansa, Merarin pojista, hänen veljensä ja heidän poikainsa kanssa kaksikymmentä;

20 Un no tiem Dieva nama kalpotājiem, ko Dāvids un tie lielkungi bija pielikuši kalpot levitiem, divsimt un divdesmit, kas visi ar vārdu tika nosaukti.

Ja Netinimeistä, jotka David ja päämiehet olivat panneet Leviläisiä palvelemaan, kaksisataa ja kaksikymmentä Netinimiä; kaikki nimeltänsä nimitetyt.

21 Tad es tur izsaucu gavēni pie Aķevas upes, ka mums bija pazemoties priekš sava Dieva vaiga un no viņa meklēt labu ceļu sev un saviem bērniem un visām savām mantām.

Ja minä kuulutin siellä paaston Ahavan virran tykönä, nöyryyttääksemme mieltämme Jumalamme edessä, ja kysyäksemme häneltä oikiaa tietä meille ja meidän lapsillemme ja kaikille meidän kaluillemme.

22 Jo man bija kauns, no ķēniņa lūgties karaspēku un jātniekus, kas mums palīdzētu ceļā pret ienaidniekiem. Jo mēs uz ķēniņu bijām runājuši sacīdami: mūsu Dieva roka ir pār visiem, kas viņu meklē, tiem par labu, bet viņa spēks un bardzība pret visiem, kas no viņa atkāpjas.

Sillä en minä rohjennut anoa kuninkaalta sutaväkeä ja huovia varjelemaan meitä tiellä vihollisilta; sillä me olimme sanoneet kuninkaalle, että meidän Jumalamme käsi on hyväksi kaikkein ylitse, jotka häntä etsivät; mutta hänen väkevyytensä ja vihansa on kaikkein niiden päällä, jotka hänen hylkäävät.

23 Tā mēs gavējām un lūdzām savu Dievu, un viņš mūs paklausīja.

Niin me paastosimme ja rukoilimme meidän Jumalaamme sen edestä; ja hän kuuli meitä.

24 Un es atšķīru divpadsmit no priestera virsniekiem, Šerebiju, Hašabiju, un desmit no viņu brāļiem līdz ar viņiem.

Ja minä valitsin ylimmäisistä papeista kaksitoistakymmentä: Serebian ja Hasabian, ja kymmenen heidän veljistänsä heidän kanssansa;

25 Un es tiem iesvēru to sudrabu un zeltu un tos traukus par cilājamo upuri mūsu Dieva namam, ko ķēniņš un viņa padoma devēji un viņa lielkungi un viss Israēls, cik atradās, bija dāvinājuši.

Ja minä punnitsin heille hopian ja kullan, ja ylennysastiat meidän Jumalamme huoneesen, mitkä kuningas ja hänen neuvonantajansa ja päämiehensä, ja koko Israel, joka saapuvilla oli, olivat antaneet ylennykseksi.

26 Es tad viņiem rokā iesvēru sešsimt piecdesmit talentus sudraba un simts talentus sudraba trauku un simts talentus zelta,

Ja punnitsin heidän käteensä hopiaa kuusisataa ja viisikymmentä leiviskää, ja hopia- astioita sata leiviskää, ja sata leiviskää kultaa,

27 Un divdesmit zelta biķerus, tūkstoš drakmu vērtībā, un divus vara traukus no spoža laba vara, skaistus kā no zelta.

Ja kaksikymmentä kultaista maljaa, jotka painoivat tuhannen kultapenninkiä, ja kaksi kallista vaskiastiaa, niin kirkasta kuin kulta.

28 Un es uz tiem sacīju: jūs esat svēti Tam Kungam, un tie trauki ir svēti līdz ar to sudrabu un zeltu, kas ir labprātības dāvana Tam Kungam, jūsu tēvu Dievam.

Ja minä sanoin heille: te olette pyhät Herralle, niin myös ovat astiat pyhät, ja kulta ja hopia on hyvällä mielellä annettu Herralle isäinne Jumalalle.

29 Esiet modrīgi un glabājiet to, kamēr jūs to iesverat priesteru un levitu virsniekiem un Israēla cilts virsniekiem Jeruzālemē Dieva nama kambaros.

Valvokaat siis ja pitäkäät ne niinkauvan tallella, että te ne jälleen punnitsette ulos pappein ja Leviläisten, päämiesten ja Israelin ylimmäisten isäin edessä, Jerusalemissa, Herran huoneen arkkuihin.

30 Tad tie priesteri un leviti ņēma to iesvērto zeltu un sudrabu un tos traukus, tos nest uz Jeruzālemi uz mūsu Dieva namu.

Niin papit ja Leviläiset ottivat vastaan punnitun hopian ja kullan ja astiat, viedäksensä Jerusalemiin Jumalamme huoneeseen.

31 Un mēs aizgājām no Aķevas upes pirmā mēneša divpadsmitā dienā, iedami uz Jeruzālemi, un mūsu Dieva roka bija pār mums un mūs izglāba no ienaidnieku rokas, un no tiem, kas ceļā uz mums glūnēja.

Ja me läksimme Ahavan virran tyköä, toisena päivänä toistakymmentä ensimäistä kuuta, menemään Jerusalemiin. Ja meidän Jumalamme käsi oli meidän päällämme, joka meitä pelasti vihollistemme käsistä ja väijymisestä tiellä.

32 Un mēs nonācām Jeruzālemē un palikām tur trīs dienas.

Ja me tulimme Jerusalemiin ja oleskelimme siellä kolme päivää.

33 Un ceturtā dienā mēs iesvērām to sudrabu un zeltu un tos traukus mūsu Dieva namā Ūrijas dēlam, priesterim Meremotam rokā, un līdz ar viņu Eleazaram, Pinehas dēlam, un līdz ar viņiem Jozabadam, Ješuūs dēlam, un Noadijam, Benujus dēlam, levitiem,

Mutta neljäntenä päivänä punnittiin hopia ja kulta, ja astiat meidän Jumalamme huoneesen, papin Urian pojan Meremotin käden alla, ja hänen kanssansa oli Eleatsar Pinehaan poika ja heidän kanssansa Josabad Jesuan poika ja Noadia Binnuin poika, Leviläiset.

34 Pēc skaita un svara no visa, un viss tas svars tai laikā tapa uzrakstīts.

Jokaisen luvun ja painon jälkeen; ja kaikki se paino kirjoitettiin siihen aikaan.

35 Un to aizvesto bērni, kas no cietuma bija pārnākuši, upurēja dedzināmos upurus Israēla Dievam, divpadsmit vēršus priekš visa Israēla, deviņdesmit sešus aunus, septiņdesmit septiņas avis, divpadsmit āžus par grēku upuri, visu par dedzināmo upuri Tam Kungam.

Ja vankeuden lapset, jotka olivat tulleet vankeudesta, uhrasivat Israelin Jumalalle polttouhria, kaksitoistakymmentä mullia, koko Israelin edestä, yhdeksänkymmentä ja kuusi oinasta, seitsemänkahdeksattakymmentä karitsaa, kaksitoistakymmentä kaurista syntiuhriksi, kaikki tyynni polttouhriksi Herralle.

36 Un tie atdeva ķēniņa pavēles ķēniņa zemes valdītājiem un zemes soģiem viņpus upes. Un šie aizstāvēja tos ļaudis un Dieva namu.

Ja he antoivat kuninkaan kirjat ja käskyn kuninkaan maaherroille ja päämiehille tällä puolella virtaa, ja korottivat kansan ja Jumalan huoneen.