Pāvila 1. Vēstule Korintiešiem 10
1 Bet es gribu, brāļi, lai jūs liekat vērā, ka mūsu tēvi visi bijuši apakš tā padebeša, un visi gājuši caur to jūru,
Mutta en minä tahdo sitä teiltä, rakkaat veljet, salata, että meidän isämme ovat kaikki pilven alla olleet ja kaikki meren lävitse vaeltaneet,
2 Un visi uz Mozu ir kristīti padebesī un jūrā,
Ja kaikki Mosekseen kastetut pilvessä ja meressä.
3 Un visi baudījuši to pašu garīgo barību,
Ja ovat kaikki yhtäläistä hengellistä ruokaa syöneet,
4 Un visi dzēruši to pašu garīgo dzērienu; jo tie dzēra no tā garīgā akmens, kas gāja līdz; bet tas akmens bija Kristus.
Ja kaikki yhtäläistä hengellistä juomaa juoneet; sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; mutta se kallio oli Kristus.
5 Bet pie tā lielā pulka no tiem Dievam nebija labs prāts; jo tie ir nobeigti tuksnesī.
Mutta ei heistä monta olleet Jumalalle otolliset; sillä he maahan lyötiin korvessa.
6 Un tas noticis mums par priekšzīmi, ka mēs nebūtu ļauna iekārotāji tā kā tie iekārojušies.
Mutta nämä olivat meille esikuvaksi, ettemme pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat.
7 Un arī netopat elku kalpi, kā citi no tiem, - kā ir rakstīts: tie ļaudis apsēdās ēst un dzert un cēlās līksmoties.
Älkäät siis olko epäjumalain palveliat, niinkuin muutamat heistä, niinkuin kirjoitettu on: kansa istui syömään ja juomaan, ja nousi mässäämään.
8 Lai arī maucībai nedodamies, tā kā citi no tiem ir maukojuši un krituši vienā dienā divdesmit un trīs tūkstoši.
Älkäämme huorin tehkö, niinkuin muutamat heistä itsensä huoruudella saastuttivat ja lankesivat yhtenä päivänä kolmekolmattakymmentä tuhatta.
9 Lai arī Kristu nekārdinājiet, tā kā arī citi no tiem viņu kārdinājuši un ir nomaitāti caur čūskām.
Älkäämme Kristusta kiusatko, niinkuin myös muutamat heistä kiusasivat ja surmattiin kärmeiltä.
10 Un arī nekurniet, tā kā citi no tiem kurnējuši un ir nomaitāti caur to maitātāju.
Älkäät napisko, niinkuin muutamat heistä napisivat ja hukattiin kadottajalta.
11 Un viss tas viņiem noticis kā priekšzīme, un ir uzrakstīts par mācību mums, uz kuriem pasaules gals ir nācis. (aiōn g165)
Mutta kaikki nämä tulivat heidän kohtaansa esikuvaksi; vaan se on kirjoitettu meille karttamiseksi, joidenka päälle maailman loput tulleet ovat. (aiōn g165)
12 Tāpēc, kas šķietās stāvot, tas lai pielūko, ka nekrīt.
Sentähden joka luulee seisovansa, katsokaan, ettei hän lankee.
13 Jums vēl nekāda kārdināšana nav uzgājusi kā tikai cilvēcīga; bet Dievs ir uzticīgs; tas neļaus jūs vairāk kārdināt nekā spējat, bet kārdināšanai arī tādu galu darīs, ka varat panest.
Eipä yksikään kiusaus ole teitä käsittänyt, vaan inhimillinen; mutta Jumala on uskollinen, joka ei salli teitä kiusattaa ylitse teidän voimanne; vaan hän tekee myös kiusauksesta lopun, että te sen voisitte kärsiä.
14 Tādēļ, mani mīļie, bēgat no elku kalpošanas.
Sentähden, minun rakkaani, paetkaat epäjumalain palvelusta!
15 Kā uz prātīgiem es saku; apspriežat paši, ko es saku:
Minä puhun niinkuin toimellisille: tuomitkaat te, mitä minä sanon.
16 Tas pateicības biķeris, ko ar pateikšanu svētījam, vai tas nav savienošana ar Kristus asinīm? Tā maize, ko laužam, vai tā nav savienošana ar Kristus miesu?
Se siunattu kalkki, jota me siunaamme, eikö se ole Kristuksen veren osallisuus? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole Kristuksen ruumiin osallisuus?
17 Jo kā viena maize, tā mēs daudzi esam viena miesa; jo mums visiem ir daļa pie vienas maizes.
Sillä se on yksi leipä, niin mekin monta olemme yksi ruumis; sillä me kaikki yhdestä leivästä olemme osalliset.
18 Uzskatat to Israēli pēc miesas: Vai tiem, kas upurus ēd, nav biedrība ar altāri?
Katsokaat Israelia lihan jälkeen: eikö ne, jotka uhria syövät, ole alttarista osalliset?
19 Ko tad nu es saku? Vai, ka elkadievs kas esot? Jeb ka elka upuris kas esot?
Mitäs siis minä sanon, että epäjumalat jotakin ovat, eli jos epäjumalain uhri jotakin on?
20 Bet ko pagāni upurē, to tie upurē velniem un ne Dievam; bet es negribu, ka jums biedrība būtu ar velniem.
Mutta sen minä sanon: mitä pakanat uhraavat, sen he perkeleille uhraavat ja ei Jumalalle. En minä tahdo, että teidän pitää oleman perkeleistä osalliset.
21 Jūs nevarat dzert Tā Kunga biķeri un velnu biķeri. Jums nevar daļa būt pie Tā Kunga galda un pie velnu galda.
Ette taida Herran kalkkia juoda ja perkeleiden kalkkia. Ette taida osalliset olla Herran pöydästä ja perkeleiden pöydästä.
22 Jeb vai gribam To Kungu kaitināt? Vai mēs esam jo spēcīgāki nekā Viņš?
Eli tahdommeko me Herraa härsytellä? Olemmeko me häntä väkevämmät?
23 Viss man ir brīv, bet ne viss der. Viss man ir brīv, bet ne viss der uztaisīšanai.
Kaikki tosin ovat minulle luvalliset, vaan ei kaikki ole tarpeelliset. Kaikki ovat minulle luvalliset, mutta ei kaikki tapahdu parannukseksi.
24 Nevienam nebūs to meklēt, kas pašam, bet kas citam par labu.
Älkään kenkään omaa parastansa katsoko, vaan toisen.
25 Visu, ko skārņos pārdod, ēdiet, neko neizmeklēdami zināmas sirds dēļ.
Kaikkea, mitä teurashuoneessa myydään, syökäät ja älkäät omantunnon tähden kyselkö.
26 Jo Tam Kungam pieder zeme un viņas pilnums.
Sillä maa on Herran, ja kaikki mitä siinä on.
27 Un ja kāds no tiem neticīgiem jūs aicina, un jūs gribat iet, tad ēdiet visu, ko jums ceļ priekšā, ne ko neizmeklēdami zināmas sirds dēļ.
Mutta kuin joku uskomatoin teitä vieraaksi kutsuu ja te mennä tahdotte, niin syökäät kaikkia, mitä teidän eteenne tuodaan ja älkäät omantunnon tähden kyselkö.
28 Bet ja kas uz jums saka: šis ir elka upuris, tad neēdat, viņa dēļ, kas jums to ir teicis, un zināmas sirds dēļ; (jo Tam Kungam pieder zeme un viņas pilnums.)
Mutta jos joku silloin teille sanois: tämä on epäjumalain uhri, niin älkäät syökö, hänen tähtensä, joka sen ilmoitti, ja omantunnon tähden. Sillä maa on Herran ja kaikki mitä siinä on.
29 Bet es saku: ne tavas, bet tā tuvāka zināmas sirds dēļ. Jo kāpēc mana svabadība lai top tiesāta no cita zināmas sirds?
Mutta minä sanon omastatunnosta: ei sinun, vaan toisen; sillä minkätähden minun vapauteni tuomitaan toisen omaltatunnolta?
30 Ja es ar pateicību to saņemu, ko tad topu zaimots, par ko es pateicos?
Sillä koska minä sen kiitoksella nautitsen, miksis minua pilkataan sen edestä, josta minä kiitän?
31 Tāpēc, vai ēdat vai dzerat un ko vien darāt, visu to darāt Dievam par godu.
Jos te nyt syötte eli juotte, eli mitä te teette, niin tehkäät kaikki Jumalan kunniaksi.
32 Nepaliekat par piedauzīšanu ne Jūdiem ne Grieķiem ne Dieva draudzei,
Olkaat ilman pahennusta sekä Juudalaisille että Grekiläisille ja Jumalan seurakunnalle,
33 Itin kā arī es visiem visās lietās esmu pa prātam, nemeklēdams, kas man, bet kas daudziem par labu, lai tie top izglābti.
Niinkuin minä kaikissa kaikille kelpaan ja en etsi omaa parastani, vaan monen, että he autuaaksi tulisivat.
