< Psalmorum 78 >
1 intellectus Asaph adtendite populus meus legem meam inclinate aurem vestram in verba oris mei
Asaphin opetus. Kuule, kansani, minun lakini: kallistakaat korvanne minun suuni sanoihin.
2 aperiam in parabola os meum eloquar propositiones ab initio
Minä avaan suuni sananlaskuun, ja vanhat tapaukset mainitsen,
3 quanta audivimus et cognovimus ea et patres nostri narraverunt nobis
Jotka me kuulleet olemme ja tiedämme, ja meidän isämme meille jutelleet ovat,
4 non sunt occultata a filiis eorum in generationem alteram narrantes laudes Domini et virtutes eius et mirabilia eius quae fecit
Ettemme sitä salaisi heidän lapsiltansa, jälkeentulevaiselta sukukunnalta, julistain Herran kiitoksia, ja hänen voimaansa ja ihmeitänsä, jotka hän on tehnyt.
5 et suscitavit testimonium in Iacob et legem posuit in Israhel quanta mandavit patribus nostris nota facere ea filiis suis
Hän sääsi todistuksen Jakobissa, ja antoi lain Israelissa, jonka hän käski meidän isäimme opettaa lapsillensa,
6 ut cognoscat generatio altera filii qui nascentur et exsurgent et narrabunt filiis suis
Että vastatulevaiset oppisivat, ja lapset, jotka vielä syntyvät: kuin he kasvavat, että hekin myös ilmoittaisivat lapsillensa;
7 ut ponant in Deo spem suam et non obliviscantur opera Dei et mandata eius exquirant
Että he panisivat toivonsa Jumalaan ja ei unohtaisi Jumalan tekoja, vaan pitäisivät hänen käskynsä,
8 ne fiant sicut patres eorum generatio prava et exasperans generatio quae non direxit cor suum et non est creditus cum Deo spiritus eius
Ja ei olisi niinkuin heidän isänsä, vastahakoinen ja kankia suku, joka ei vahvistanut sydäntänsä, ja heidän henkensä ei riippunut uskollisesti Jumalassa;
9 filii Effrem intendentes et mittentes arcus conversi sunt in die belli
Niinkuin Ephraimin lapset, sota-aseilla varustetut joutsimiehet, pakenivat sodan ajalla.
10 non custodierunt testamentum Dei et in lege eius noluerunt ambulare
Ei he pitäneet Jumalan liittoa, ja ei vaeltaneet hänen laissansa.
11 et obliti sunt benefactorum eius et mirabilium eius quae ostendit eis
Ja he unohtivat hänen tekonsa ja ihmeensä, jotka hän heille osottanut oli.
12 coram patribus eorum quae fecit mirabilia in terra Aegypti in campo Taneos
Heidän isäinsä edessä teki hän ihmeitä, Egyptin maassa, Zoanin kedolla.
13 interrupit mare et perduxit eos statuit aquas quasi utrem
Hän halkasi meren ja vei heitä sen lävitse, ja asetti vedet niinkuin roukkion.
14 et deduxit eos in nube diei et tota nocte in inluminatione ignis
Ja hän talutti heitä yli päivää pilvellä, yli yötä tulen valolla.
15 interrupit petram in heremo et adaquavit eos velut in abysso multa
Hän halkasi kalliot korvessa, ja juotti heitä vedellä yltäkyllä.
16 et eduxit aquam de petra et deduxit tamquam flumina aquas
Ja hän laski ojat vuotamaan kalliosta, niin että vedet siitä vuosivat niinkuin virrat.
17 et adposuerunt adhuc peccare ei in ira excitaverunt Excelsum in inaquoso
Ja vielä he sittenkin syntiä tekivät häntä vastaan, ja vihoittivat korkeimman korvessa.
18 et temptaverunt Deum in cordibus suis ut peterent escas animabus suis
He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, anoen ruokaa sielullensa.
19 et male locuti sunt de Deo dixerunt numquid poterit Deus parare mensam in deserto
He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat: voineeko Jumala valmistaa pöydän korvessa?
20 quoniam percussit petram et fluxerunt aquae et torrentes inundaverunt numquid et panem potest dare aut parare mensam populo suo
Katso, kyllä tosin hän kallioon löi, ja vedet vuosivat, ja ojat juoksivat; mutta voineeko hän myös leipää antaa, eli kansallensa lihaa toimittaa?
21 ideo audivit Dominus et distulit et ignis accensus est in Iacob et ira ascendit in Israhel
Kuin Herra sen kuuli, vihastui hän: ja tuli sytytettiin Jakobissa, ja julmuus tuli Israelin päälle,
22 quia non crediderunt in Deo nec speraverunt in salutare eius
Ettei he uskoneet Jumalan päälle, ja ei uskaltaneet hänen apuunsa.
23 et mandavit nubibus desuper et ianuas caeli aperuit
Ja hän käski pilviä ylhäältä, ja avasi taivaan ovet,
24 et pluit illis manna ad manducandum et panem caeli dedit eis
Ja antoi sataa heille mannaa syödäksensä, ja antoi heille taivaan leipää.
25 panem angelorum manducavit homo cibaria misit eis in abundantiam
He söivät väkeväin leipää: hän lähetti heille kyllä ruokaa ravinnoksi.
26 transtulit austrum de caelo et induxit in virtute sua africum
Hän antoi itätuulen puhaltaa taivaan alla, ja väkevyydellänsä kehoitti hän etelätuulen,
27 et pluit super eos sicut pulverem carnes et sicut harenam maris volatilia pinnata
Ja antoi sataa, niinkuin tomua, lihaa heille, ja lintuja niinkuin santaa meressä,
28 et ceciderunt in medio castrorum eorum circa tabernacula eorum
Ja salli langeta keskelle heidän leiriänsä, joka paikassa kuin he asuivat.
29 et manducaverunt et saturati sunt nimis et desiderium eorum adtulit eis
Niin he söivät ja yltäkyllä ravittiin: ja hän antoi heille heidän himonsa,
30 non sunt fraudati a desiderio suo adhuc escae eorum erant in ore ipsorum
Kuin ei he vielä lakanneet himoitsemasta, ja ruoka oli vielä heidän suussansa,
31 et ira Dei ascendit in eos et occidit pingues eorum et electos Israhel inpedivit
Tuli Jumalan viha heidän päällensä, ja tappoi jaloimmat heidän seastansa, ja parahimmat Israelissa hän maahan löi.
32 in omnibus his peccaverunt adhuc et non crediderunt mirabilibus eius
Mutta vielä sittenkin kaikissa näissä he syntiä tekivät ja ei uskoneet hänen ihmeitänsä.
33 et defecerunt in vanitate dies eorum et anni eorum cum festinatione
Sentähden lopetti hän heidän päivänsä turhuudessa, ja heidän vuotensa kiiruhtain.
34 cum occideret eos quaerebant eum et revertebantur et diluculo veniebant ad Deum
Kuin hän heitä tappoi, etsivät he häntä: ja he palasivat ja tulivat varhain Jumalan tykö,
35 et rememorati sunt quia Deus adiutor est eorum et Deus excelsus redemptor eorum est
Ja muistelivat, että Jumala on heidän turvansa, ja Jumala korkein heidän lunastajansa.
36 et dilexerunt eum in ore suo et lingua sua mentiti sunt ei
Ja he puhuivat hänelle ulkokullaisesti suullansa, ja valehtelivat hänelle kielellänsä.
37 cor autem ipsorum non erat rectum cum eo nec fideles habiti sunt in testamento eius
Mutta heidän sydämensä ei ollut oikia hänen puoleensa, ja ei he pitäneet uskollisesti hänen liittoansa.
38 ipse autem est misericors et propitius fiet peccatis eorum et non perdet eos et abundabit ut avertat iram suam et non accendet omnem iram suam
Mutta hän oli armollinen, ja antoi pahat teot anteeksi, ja ei hukuttanut heitä; ja hän käänsi pois usein vihansa, ettei hän laskenut kaikkea vihaansa menemään.
39 et recordatus est quia caro sunt spiritus vadens et non rediens
Sillä hän muisti heidän lihaksi, tuuleksi, joka menee pois ja ei palaja.
40 quotiens exacerbaverunt eum in deserto in ira concitaverunt eum in inaquoso
Kuinka usein he vihoittivat hänen korvessa ja kehoittivat hänen erämaassa?
41 et conversi sunt et temptaverunt Deum et Sanctum Israhel exacerbaverunt
Ja he kiusasivat taas Jumalaa joka aika, ja laittivat pyhää Israelissa.
42 non sunt recordati manus eius die qua redemit eos de manu tribulantis
Ei he muistaneet hänen kättänsä sinä päivänä, jona hän lunasti heitä vihollisista:
43 sicut posuit in Aegypto signa sua et prodigia sua in campo Taneos
Niinkuin hän oli merkkinsä Egyptissä tehnyt, ja ihmeensä Zoanin kedolla,
44 et convertit in sanguine flumina eorum et imbres eorum ne biberent
Koska hän heidän virtansa vereksi muutti, ettei he ojistansa taitaneet juoda:
45 misit in eos cynomiam et comedit eos et ranam et disperdit eos
Koska hän turilaat heidän sekaansa lähetti, jotka heitä söivät, ja sammakot, jotka heitä hukuttivat;
46 et dedit erugini fructus eorum et labores eorum lucustae
Ja antoi heidän tulonsa ruohomadoille, ja heidän työnsä heinäsirkoille;
47 et occidit in grandine vineam eorum et moros eorum in pruina
Koska hän rakeilla heidän viinapuunsa löi, ja heidän metsäfikunansa jääkivillä;
48 et tradidit grandini iumenta eorum et possessionem eorum igni
Koska hän löi heidän karjansa rakeilla, ja heidän laumansa pitkäisen tulella;
49 misit in eos iram indignationis suae indignationem et iram et tribulationem inmissionem per angelos malos
Hän lähetti heidän päällensä vihansa, närkästyksen, julmuuden ja ahdistuksen, pahain enkelien lähettämisellä;
50 viam fecit semitae irae suae non pepercit a morte animarum eorum et iumenta eorum in morte conclusit
Hän päästi vihansa heidän sekaansa, ja ei päästänyt heidän sielujansa kuolemasta, ja heidän eläimensä rutolla kuoletti;
51 et percussit omne primitivum in terra Aegypti primitias laborum eorum in tabernaculis Cham
Koska hän kaikki esikoiset löi Egyptissä, ensimäiset perilliset Hamin majoissa,
52 et abstulit sicut oves populum suum et perduxit eos tamquam gregem in deserto
Ja antoi kansansa vaeltaa niinkuin lampaat, ja vei heidät niinkuin lauman korvessa,
53 et deduxit eos in spe et non timuerunt et inimicos eorum operuit mare
Ja saatti heitä turvallisesti, ettei he peljänneet; vaan heidän vihollisensa peitti meri.
54 et induxit eos in montem sanctificationis suae montem quem adquisivit dextera eius et eiecit a facie eorum gentes et sorte divisit eis terram in funiculo distributionis
Ja hän vei heitä pyhänsä rajoihin, tämän vuoren tykö, jonka hänen oikia kätensä saanut oli.
55 et habitare fecit in tabernaculis eorum tribus Israhel
Ja hän ajoi pois heidän edestänsä pakanat, ja jakoi heille perimisen arvalla: ja niiden majoissa antoi hän Israelin sukukunnat asua.
56 et temptaverunt et exacerbaverunt Deum excelsum et testimonia eius non custodierunt
Mutta he kiusasivat ja vihoittivat korkian Jumalan, ja ei pitäneet hänen todistuksiansa.
57 et averterunt se et non servaverunt pactum quemadmodum patres eorum conversi sunt in arcum pravum
Vaan he palasivat takaperin ja petollisesti luopuivat pois niinkuin heidän isänsäkin: poikkesivat pois niinkuin hellinnyt joutsi.
58 et in ira concitaverunt eum in collibus suis et in sculptilibus suis ad aemulationem eum provocaverunt
Ja he vihoittivat hänen korkeuksillansa ja kehoittivat häntä epäjumalainsa kuvilla.
59 audivit Deus et sprevit et ad nihilum redegit valde Israhel
Ja kuin Jumala sen kuuli, niin hän närkästyi, ja hylkäsi kovin Israelin,
60 et reppulit tabernaculum Selo tabernaculum suum ubi habitavit in hominibus
Niin että hän luopui asuinsiastansa Silossa, siitä majasta, jonka hän ihmisten sekaan asetti,
61 et tradidit in captivitatem virtutem eorum et pulchritudinem eorum in manus inimici
Ja antoi heidän voimansa vankeuteen, ja heidän kauneutensa vihollisten käsiin.
62 et conclusit in gladio populum suum et hereditatem suam sprevit
Ja hän hylkäsi kansansa miekan alle, ja närkästyi perimistänsä vastaan.
63 iuvenes eorum comedit ignis et virgines eorum non sunt lamentatae
Heidän parhaat nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitseensä ei tulleet häävirsillä kunnioitetuksi.
64 sacerdotes eorum in gladio ceciderunt et viduae eorum non plorabuntur
Heidän pappinsa kaatuivat miekalla; ja heidän leskensä ei itkeneet,
65 et excitatus est tamquam dormiens Dominus tamquam potens crapulatus a vino
Ja Herra heräsi niinkuin joku makaavainen, niinkuin joku väkevä luihkaaja viinan juomisesta,
66 et percussit inimicos suos in posteriora obprobrium sempiternum dedit illis
Ja löi vihollistansa perävieriin, ja pani ijankaikkisen häpiän heidän päällensä,
67 et reppulit tabernaculum Ioseph et tribum Effrem non elegit
Ja heitti Josephin majan pois, ja ei valinnut Ephraimin sukukuntaa.
68 et elegit tribum Iuda montem Sion quem dilexit
Vaan hän valitsi Juudan sukukunnan, Zionin vuoren, jota hän rakasti,
69 et aedificavit sicut unicornium sanctificium suum in terra quam fundavit in saecula
Ja rakensi pyhänsä korkialle, niinkuin ijankaikkisesti pysyväisen maan,
70 et elegit David servum suum et sustulit eum de gregibus ovium de post fetantes accepit eum
Ja valitsi palveliansa Davidin, ja otti hänen lammashuoneesta.
71 pascere Iacob servum suum et Israhel hereditatem suam
Imettävistä lampaista haki hän hänen, että hän hänen kanssansa Jakobin kaitsis, ja Israelin hänen perimisensä.
72 et pavit eos in innocentia cordis sui et in intellectibus manuum suarum deduxit eos
Ja hän kaitsi heitä kaikella sydämensä vakuudella, ja hallitsi heitä kaikella ahkeruudella.