< Psalmorum 71 >
1 David psalmus filiorum Ionadab et priorum captivorum in te Domine speravi non confundar in aeternum
Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.
2 in iustitia tua libera me et eripe me inclina ad me aurem tuam et salva me
Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.
3 esto mihi in Deum protectorem et in locum munitum ut salvum me facias quoniam firmamentum meum et refugium meum es tu
Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.
4 Deus meus eripe me de manu peccatoris de manu contra legem agentis et iniqui
Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.
5 quoniam tu es patientia mea Domine Domine spes mea a iuventute mea
Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.
6 in te confirmatus sum ex utero de ventre matris meae tu es protector meus in te cantatio mea semper
Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.
7 tamquam prodigium factus sum multis et tu adiutor fortis
Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.
8 repleatur os meum laude ut cantem gloriam tuam tota die magnitudinem tuam
Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.
9 non proicias me in tempore senectutis cum deficiet virtus mea ne derelinquas me
Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.
10 quia dixerunt inimici mei mihi et qui custodiebant animam meam consilium fecerunt in unum
Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,
11 dicentes Deus dereliquit eum persequimini et conprehendite eum quia non est qui eripiat
Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.
12 Deus ne elongeris a me Deus meus in adiutorium meum respice
Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.
13 confundantur et deficiant detrahentes animae meae operiantur confusione et pudore qui quaerunt mala mihi
Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
14 ego autem semper sperabo et adiciam super omnem laudem tuam
Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.
15 os meum adnuntiabit iustitiam tuam tota die salutem tuam quoniam non cognovi litteraturam
Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.
16 introibo in potentiam Domini Domine memorabor iustitiae tuae solius
Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.
17 Deus docuisti me ex iuventute mea et usque nunc pronuntiabo mirabilia tua
Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.
18 et usque in senectam et senium Deus ne derelinquas me donec adnuntiem brachium tuum generationi omni quae ventura est potentiam tuam
Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.
19 et iustitiam tuam Deus usque in altissima quae fecisti magnalia Deus quis similis tibi
Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?
20 quantas ostendisti mihi tribulationes multas et malas et conversus vivificasti me et de abyssis terrae iterum reduxisti me
Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.
21 multiplicasti magnificentiam tuam et conversus consolatus es me
Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.
22 nam et ego confitebor tibi in vasis psalmi veritatem tuam Deus psallam tibi in cithara Sanctus Israhel
Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.
23 exultabunt labia mea cum cantavero tibi et anima mea quam redemisti
Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.
24 sed et lingua mea tota die meditabitur iustitiam tuam cum confusi et reveriti fuerint qui quaerunt mala mihi
Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.