< Psalmorum 63 >
1 psalmus David cum esset in deserto Iudaeae Deus Deus meus ad te de luce vigilo sitivit in te anima mea quam multipliciter tibi caro mea
Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa. Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
2 in terra deserta et invia et inaquosa sic in sancto apparui tibi ut viderem virtutem tuam et gloriam tuam
Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.
3 quoniam melior est misericordia tua super vitas labia mea laudabunt te
Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.
4 sic benedicam te in vita mea in nomine tuo levabo manus meas
Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.
5 sicut adipe et pinguidine repleatur anima mea et labia exultationis laudabit os meum
Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla,
6 si memor fui tui super stratum meum in matutinis meditabar in te
kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
7 quia fuisti adiutor meus et in velamento alarum tuarum exultabo
Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.
8 adhesit anima mea post te me suscepit dextera tua
Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.
9 ipsi vero in vanum quaesierunt animam meam introibunt in inferiora terrae
Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.
10 tradentur in manus gladii partes vulpium erunt
Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi.
11 rex vero laetabitur in Deo laudabitur omnis qui iurat in eo quia obstructum est os loquentium iniqua
Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä valhettelijain suu tukitaan.