< Psalmorum 63 >
1 psalmus David cum esset in deserto Iudaeae Deus Deus meus ad te de luce vigilo sitivit in te anima mea quam multipliciter tibi caro mea
Davidin Psalmi, kuin hän oli Juudan korvessa. Jumala, sinä olet minun Jumalani! Varhain minä sinua etsin: sinua minun sieluni janoo, minun lihani halaa sinua karkiassa ja kuivassa maassa, joka vedetöin on.
2 in terra deserta et invia et inaquosa sic in sancto apparui tibi ut viderem virtutem tuam et gloriam tuam
Niinkuin minä näin sinun pyhässä, katsellakseni sinun voimaas ja kunniaas;
3 quoniam melior est misericordia tua super vitas labia mea laudabunt te
Sillä sinun laupiutes on parempi kuin elämä: minun huuleni pitää sinua kiittämän.
4 sic benedicam te in vita mea in nomine tuo levabo manus meas
Niin minä tahdon kunnioittaa sinua minun elinaikanani, ja minun käteni nostaa ylös sinun nimees.
5 sicut adipe et pinguidine repleatur anima mea et labia exultationis laudabit os meum
Niinkuin lihavuudella ja rasvalla pitää minun sieluni ravittaman: ja minun suuni pitää kiittämän iloisilla huulilla.
6 si memor fui tui super stratum meum in matutinis meditabar in te
Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua: kuin minä herään, niin minä puhun sinusta.
7 quia fuisti adiutor meus et in velamento alarum tuarum exultabo
Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan.
8 adhesit anima mea post te me suscepit dextera tua
Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee.
9 ipsi vero in vanum quaesierunt animam meam introibunt in inferiora terrae
Mutta he etsivät kadottaaksensa minun sieluni: heidän täytyy maan alle mennä.
10 tradentur in manus gladii partes vulpium erunt
Heidän pitää miekkaan lankeeman, ketuille osaksi tuleman.
11 rex vero laetabitur in Deo laudabitur omnis qui iurat in eo quia obstructum est os loquentium iniqua
Mutta kuninkaan pitää iloitseman Jumalassa: joka hänen kauttansa vannoo, se kunnioitetaan; sillä valhetteliain suu pitää tukittaman.