Psalmorum 38
1 psalmus David in rememorationem de sabbato Domine ne in furore tuo arguas me neque in ira tua corripias me
Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.
2 quoniam sagittae tuae infixae sunt mihi et confirmasti super me manum tuam
Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.
3 non est sanitas carni meae a facie irae tuae non est pax ossibus meis a facie peccatorum meorum
Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.
4 quoniam iniquitates meae supergressae sunt caput meum sicut onus grave gravatae sunt super me
Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
5 putruerunt et corruptae sunt cicatrices meae a facie insipientiae meae
Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.
6 miser factus sum et curvatus sum usque ad finem tota die contristatus ingrediebar
Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.
7 quoniam lumbi mei impleti sunt inlusionibus et non est sanitas in carne mea
Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.
8 adflictus sum et humiliatus sum nimis rugiebam a gemitu cordis mei
Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.
9 Domine ante te omne desiderium meum et gemitus meus a te non est absconditus
Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
10 cor meum conturbatum est dereliquit me virtus mea et lumen oculorum meorum et ipsum non est mecum
Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.
11 amici mei et proximi mei adversus me adpropinquaverunt et steterunt et qui iuxta me erant de longe steterunt
Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 et vim faciebant qui quaerebant animam meam et qui inquirebant mala mihi locuti sunt vanitates et dolos tota die meditabantur
Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.
13 ego autem tamquam surdus non audiebam et sicut mutus non aperiens os suum
Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.
14 et factus sum sicut homo non audiens et non habens in ore suo redargutiones
Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.
15 quoniam in te Domine speravi tu exaudies Domine Deus meus
Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.
16 quia dixi nequando supergaudeant mihi inimici mei et dum commoventur pedes mei super me magna locuti sunt
Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.
17 quoniam ego in flagella paratus et dolor meus in conspectu meo semper
Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;
18 quoniam iniquitatem meam adnuntiabo et cogitabo pro peccato meo
sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.
19 inimici autem mei vivent et firmati sunt super me et multiplicati sunt qui oderunt me inique
Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,
20 qui retribuunt mala pro bonis detrahebant mihi quoniam sequebar bonitatem
jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.
21 non derelinquas me Domine Deus meus ne discesseris a me
Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.
22 intende in adiutorium meum Domine salutis meae
Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.
