Psalmorum 22
1 in finem pro adsumptione matutina psalmus David Deus Deus meus respice me quare me dereliquisti longe a salute mea verba delictorum meorum
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
2 Deus meus clamabo per diem et non exaudies et nocte et non ad insipientiam mihi
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
3 tu autem in sancto habitas Laus Israhel
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
4 in te speraverunt patres nostri speraverunt et liberasti eos
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
5 ad te clamaverunt et salvi facti sunt in te speraverunt et non sunt confusi
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
6 ego autem sum vermis et non homo obprobrium hominum et abiectio plebis
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
7 omnes videntes me deriserunt me locuti sunt labiis moverunt caput
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
8 speravit in Domino eripiat eum salvum faciat eum quoniam vult eum
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
9 quoniam tu es qui extraxisti me de ventre spes mea ab uberibus matris meae
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
10 in te proiectus sum ex utero de ventre matris meae Deus meus es tu
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 ne discesseris a me quoniam tribulatio proxima est quoniam non est qui adiuvet
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
12 circumdederunt me vituli multi tauri pingues obsederunt me
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
13 aperuerunt super me os suum sicut leo rapiens et rugiens
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
14 sicut aqua effusus sum et dispersa sunt universa ossa mea factum est cor meum tamquam cera liquescens in medio ventris mei
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
15 aruit tamquam testa virtus mea et lingua mea adhesit faucibus meis et in limum mortis deduxisti me
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
16 quoniam circumdederunt me canes multi concilium malignantium obsedit me foderunt manus meas et pedes meos
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
17 dinumeraverunt omnia ossa mea ipsi vero consideraverunt et inspexerunt me
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
18 diviserunt sibi vestimenta mea et super vestem meam miserunt sortem
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
19 tu autem Domine ne elongaveris auxilium tuum ad defensionem meam conspice
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
20 erue a framea animam meam et de manu canis unicam meam
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
21 salva me ex ore leonis et a cornibus unicornium humilitatem meam
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
22 narrabo nomen tuum fratribus meis in media ecclesia laudabo te
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
23 qui timetis Dominum laudate eum universum semen Iacob magnificate eum
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
24 timeat eum omne semen Israhel quoniam non sprevit neque dispexit deprecationem pauperis nec avertit faciem suam a me et cum clamarem ad eum exaudivit me
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
25 apud te laus mea in ecclesia magna vota mea reddam in conspectu timentium eum
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
26 edent pauperes et saturabuntur et laudabunt Dominum qui requirunt eum vivent corda eorum in saeculum saeculi
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
27 reminiscentur et convertentur ad Dominum universi fines terrae et adorabunt in conspectu eius universae familiae gentium
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28 quoniam Dei est regnum et ipse dominabitur gentium
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29 manducaverunt et adoraverunt omnes pingues terrae in conspectu eius cadent omnes qui descendunt in terram
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30 et anima mea illi vivet et semen meum serviet ipsi
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31 adnuntiabitur Domino generatio ventura et adnuntiabunt iustitiam eius populo qui nascetur quem fecit Dominus
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
