Psalmorum 17
1 oratio David exaudi Domine iustitiam meam intende deprecationem meam auribus percipe orationem meam non in labiis dolosis
Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.
2 de vultu tuo iudicium meum prodeat oculi tui videant aequitates
Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.
3 probasti cor meum visitasti nocte igne me examinasti et non est inventa in me iniquitas
Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.
4 ut non loquatur os meum opera hominum propter verba labiorum tuorum ego custodivi vias duras
Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.
5 perfice gressus meos in semitis tuis ut non moveantur vestigia mea
Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.
6 ego clamavi quoniam exaudisti me Deus inclina aurem tuam mihi et exaudi verba mea
Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.
7 mirifica misericordias tuas qui salvos facis sperantes in te
Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.
8 a resistentibus dexterae tuae custodi me ut pupillam oculi sub umbra alarum tuarum proteges me
Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.
9 a facie impiorum qui me adflixerunt inimici mei animam meam circumdederunt super me;
Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.
10 adipem suum concluserunt os eorum locutum est superbia
Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.
11 proicientes me nunc circumdederunt me oculos suos statuerunt declinare in terram
Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,
12 susceperunt me sicut leo paratus ad praedam et sicut catulus leonis habitans in abditis
Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.
13 exsurge Domine praeveni eum et subplanta eum eripe animam meam ab impio frameam tuam
Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,
14 ab inimicis manus tuae Domine a paucis de terra divide eos in vita eorum de absconditis tuis adimpletus est venter eorum saturati sunt filiis et dimiserunt reliquias suas parvulis suis
Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.
15 ego autem in iustitia apparebo conspectui tuo satiabor cum apparuerit gloria tua
Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.
