Psalmorum 147
1 alleluia Aggei et Zacchariae laudate Dominum quoniam bonum psalmus Deo nostro sit iucunda decoraque; laudatio
Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
2 aedificans Hierusalem Dominus dispersiones Israhel congregabit
Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
3 qui sanat contritos corde et alligat contritiones illorum
Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
4 qui numerat multitudinem stellarum et omnibus eis nomina vocans
Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
5 magnus Dominus noster et magna virtus eius et sapientiae eius non est numerus
Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
6 suscipiens mansuetos Dominus humilians autem peccatores usque ad terram
Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
7 praecinite Domino in confessione psallite Deo nostro in cithara
Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
8 qui operit caelum nubibus et parat terrae pluviam qui producit in montibus faenum et herbam servituti hominum
Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
9 et dat iumentis escam ipsorum et pullis corvorum invocantibus eum
Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
10 non in fortitudine equi voluntatem habebit nec in tibiis viri beneplacitum erit ei
Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
11 beneplacitum est Domino super timentes eum et in eis qui sperant super misericordia eius
Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
12 alleluia lauda Hierusalem Dominum lauda Deum tuum Sion
Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
13 quoniam confortavit seras portarum tuarum benedixit filiis tuis in te
Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
14 qui posuit fines tuos pacem et adipe frumenti satiat te
Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
15 qui emittit eloquium suum terrae velociter currit sermo eius
Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
16 qui dat nivem sicut lanam nebulam sicut cinerem spargit
Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
17 mittit cristallum suum sicut buccellas ante faciem frigoris eius quis sustinebit
Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
18 emittet verbum suum et liquefaciet ea flabit spiritus eius et fluent aquae
Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
19 qui adnuntiat verbum suum Iacob iustitias et iudicia sua Israhel
Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
20 non fecit taliter omni nationi et iudicia sua non manifestavit eis
Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
