< Psalmorum 139 >

1 in finem David psalmus
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.
2 Domine probasti me et cognovisti me tu cognovisti sessionem meam et surrectionem meam
Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
3 intellexisti cogitationes meas de longe semitam meam et funiculum meum investigasti
Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
4 et omnes vias meas praevidisti quia non est sermo in lingua mea
Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
5 ecce Domine tu cognovisti omnia novissima et antiqua tu formasti me et posuisti super me manum tuam
Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
6 mirabilis facta est scientia tua ex me confortata est non potero ad eam
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
7 quo ibo ab spiritu tuo et quo a facie tua fugiam
Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
8 si ascendero in caelum tu illic es si descendero ad infernum ades (Sheol h7585)
Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. (Sheol h7585)
9 si sumpsero pinnas meas diluculo et habitavero in extremis maris
Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
10 etenim illuc manus tua deducet me et tenebit me dextera tua
sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
11 et dixi forsitan tenebrae conculcabunt me et nox inluminatio in deliciis meis
Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
12 quia tenebrae non obscurabuntur a te et nox sicut dies inluminabitur sicut tenebrae eius ita et lumen eius
niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
13 quia tu possedisti renes meos suscepisti me de utero matris meae
Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
14 confitebor tibi quia terribiliter magnificatus es mirabilia opera tua et anima mea cognoscit nimis
Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
15 non est occultatum os meum a te quod fecisti in occulto et substantia mea in inferioribus terrae
Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
16 inperfectum meum viderunt oculi tui et in libro tuo omnes scribentur die formabuntur et nemo in eis
Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
17 mihi autem nimis honorificati sunt amici tui Deus nimis confirmati sunt principatus eorum
Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
18 dinumerabo eos et super harenam multiplicabuntur exsurrexi et adhuc sum tecum
Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
19 si occideris Deus peccatores et viri sanguinum declinate a me
Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
20 quia dices in cogitatione accipient in vanitate civitates tuas
Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.
21 nonne qui oderunt te Domine oderam et super inimicos tuos tabescebam
Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
22 perfecto odio oderam illos inimici facti sunt mihi
Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
23 proba me Deus et scito cor meum interroga me et cognosce semitas meas
Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 et vide si via iniquitatis in me est et deduc me in via aeterna
Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.

< Psalmorum 139 >