Psalmorum 104
1 ipsi David benedic anima mea Domino Domine Deus meus magnificatus es vehementer confessionem et decorem induisti
Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.
2 amictus lumine sicut vestimento extendens caelum sicut pellem
Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;
3 qui tegis in aquis superiora eius qui ponis nubem ascensum tuum qui ambulas super pinnas ventorum
sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.
4 qui facis angelos tuos spiritus et ministros tuos ignem urentem
Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.
5 qui fundasti terram super stabilitatem suam non inclinabitur in saeculum saeculi
Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
6 abyssus sicut vestimentum amictus eius super montes stabunt aquae
Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.
7 ab increpatione tua fugient a voce tonitrui tui formidabunt
Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;
8 ascendunt montes et descendunt campi in locum quem fundasti eis
vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.
9 terminum posuisti quem non transgredientur neque convertentur operire terram
Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.
10 qui emittis fontes in convallibus inter medium montium pertransibunt aquae
Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.
11 potabunt omnes bestiae agri expectabunt onagri in siti sua
Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.
12 super ea volucres caeli habitabunt de medio petrarum dabunt vocem
Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.
13 rigans montes de superioribus suis de fructu operum tuorum satiabitur terra
Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.
14 producens faenum iumentis et herbam servituti hominum ut educas panem de terra
Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän
15 et vinum laetificat cor hominis ut exhilaret faciem in oleo et panis cor hominis confirmat
ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.
16 saturabuntur ligna campi et cedri Libani quas plantavit
Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.
17 illic passeres nidificabunt erodii domus dux est eorum
Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.
18 montes excelsi cervis petra refugium erinaciis
Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.
19 fecit lunam in tempora sol cognovit occasum suum
Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.
20 posuisti tenebras et facta est nox in ipsa pertransibunt omnes bestiae silvae
Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.
21 catuli leonum rugientes ut rapiant et quaerant a Deo escam sibi
Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.
22 ortus est sol et congregati sunt et in cubilibus suis conlocabuntur
Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.
23 exibit homo ad opus suum et ad operationem suam usque ad vesperum
Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.
24 quam magnificata sunt opera tua Domine omnia in sapientia fecisti impleta est terra possessione tua
Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.
25 hoc mare magnum et spatiosum manibus; illic reptilia quorum non est numerus animalia pusilla cum magnis
Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.
26 illic naves pertransibunt draco iste quem formasti ad inludendum ei
Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.
27 omnia a te expectant ut des illis escam in tempore
Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.
28 dante te illis colligent aperiente te manum tuam omnia implebuntur bonitate
Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.
29 avertente autem te faciem turbabuntur auferes spiritum eorum et deficient et in pulverem suum revertentur
Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.
30 emittes spiritum tuum et creabuntur et renovabis faciem terrae
Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.
31 sit gloria Domini in saeculum laetabitur Dominus in operibus suis
Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,
32 qui respicit terram et facit eam tremere qui tangit montes et fumigant
hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.
33 cantabo Domino in vita mea psallam Deo meo quamdiu sum
Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.
34 iucundum sit ei eloquium meum ego vero delectabor in Domino
Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.
35 deficiant peccatores a terra et iniqui ita ut non sint benedic anima mea Domino
Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!
