Psalmorum 104
1 ipsi David benedic anima mea Domino Domine Deus meus magnificatus es vehementer confessionem et decorem induisti
Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
2 amictus lumine sicut vestimento extendens caelum sicut pellem
Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
3 qui tegis in aquis superiora eius qui ponis nubem ascensum tuum qui ambulas super pinnas ventorum
Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
4 qui facis angelos tuos spiritus et ministros tuos ignem urentem
Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
5 qui fundasti terram super stabilitatem suam non inclinabitur in saeculum saeculi
Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
6 abyssus sicut vestimentum amictus eius super montes stabunt aquae
Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
7 ab increpatione tua fugient a voce tonitrui tui formidabunt
Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
8 ascendunt montes et descendunt campi in locum quem fundasti eis
Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
9 terminum posuisti quem non transgredientur neque convertentur operire terram
Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
10 qui emittis fontes in convallibus inter medium montium pertransibunt aquae
Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
11 potabunt omnes bestiae agri expectabunt onagri in siti sua
Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
12 super ea volucres caeli habitabunt de medio petrarum dabunt vocem
Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
13 rigans montes de superioribus suis de fructu operum tuorum satiabitur terra
Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
14 producens faenum iumentis et herbam servituti hominum ut educas panem de terra
Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
15 et vinum laetificat cor hominis ut exhilaret faciem in oleo et panis cor hominis confirmat
Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
16 saturabuntur ligna campi et cedri Libani quas plantavit
Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
17 illic passeres nidificabunt erodii domus dux est eorum
Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
18 montes excelsi cervis petra refugium erinaciis
Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
19 fecit lunam in tempora sol cognovit occasum suum
Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
20 posuisti tenebras et facta est nox in ipsa pertransibunt omnes bestiae silvae
Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
21 catuli leonum rugientes ut rapiant et quaerant a Deo escam sibi
Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
22 ortus est sol et congregati sunt et in cubilibus suis conlocabuntur
Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
23 exibit homo ad opus suum et ad operationem suam usque ad vesperum
Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
24 quam magnificata sunt opera tua Domine omnia in sapientia fecisti impleta est terra possessione tua
Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
25 hoc mare magnum et spatiosum manibus; illic reptilia quorum non est numerus animalia pusilla cum magnis
Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
26 illic naves pertransibunt draco iste quem formasti ad inludendum ei
Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
27 omnia a te expectant ut des illis escam in tempore
Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
28 dante te illis colligent aperiente te manum tuam omnia implebuntur bonitate
Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
29 avertente autem te faciem turbabuntur auferes spiritum eorum et deficient et in pulverem suum revertentur
Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
30 emittes spiritum tuum et creabuntur et renovabis faciem terrae
Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
31 sit gloria Domini in saeculum laetabitur Dominus in operibus suis
Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
32 qui respicit terram et facit eam tremere qui tangit montes et fumigant
Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
33 cantabo Domino in vita mea psallam Deo meo quamdiu sum
Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
34 iucundum sit ei eloquium meum ego vero delectabor in Domino
Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
35 deficiant peccatores a terra et iniqui ita ut non sint benedic anima mea Domino
Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!
