Psalmorum 10

1 ut quid Domine recessisti longe dispicis in oportunitatibus in tribulatione

Miksi, Herra, seisot niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?

2 dum superbit impius incenditur pauper conprehenduntur in consiliis quibus cogitant

Jumalattomien ylpeyden tähden kurja kärsii, takertuu heidän punomiinsa juoniin.

3 quoniam laudatur peccator in desideriis animae suae et iniquus benedicitur

Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa, ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa.

4 exacerbavit Dominum peccator secundum multitudinem irae suae non quaeret

Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta". "Ei Jumalaa ole" -siinä kaikki hänen ajatuksensa.

5 non est Deus in conspectu eius inquinatae sunt viae illius in omni tempore auferuntur iudicia tua a facie eius omnium inimicorum suorum dominabitur

Hänen hankkeensa menestyvät joka aika. Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä; kaikille vastustajilleen hän hymähtää.

6 dixit enim in corde suo non movebor a generatione in generationem sine malo

Hän sanoo sydämessään: "En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen".

7 cuius maledictione os plenum est et amaritudine et dolo sub lingua eius labor et dolor

Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta, sortoa; tuho ja turmio on hänen kielensä alla.

8 sedet in insidiis cum divitibus in occultis ut interficiat innocentem

Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä, hän murhaa salaa syyttömän. Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.

9 oculi eius in pauperem respiciunt insidiatur in abscondito quasi leo in spelunca sua insidiatur ut rapiat pauperem rapere pauperem dum adtrahit eum

Kätkössään hän väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.

10 in laqueo suo humiliabit eum inclinabit se et cadet cum dominatus fuerit pauperum

Hän kyyristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä.

11 dixit enim in corde suo oblitus est Deus avertit faciem suam ne videat in finem

Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa, hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe".

12 exsurge Domine Deus exaltetur manus tua ne obliviscaris pauperum

Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala! Älä unhota kurjia.

13 propter quid inritavit impius Deum dixit enim in corde suo non requiret

Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Miksi hän sanoo sydämessään: "Et sinä kosta?"

14 vides quoniam tu laborem et dolorem consideras ut tradas eos in manus tuas tibi derelictus est pauper orfano tu eras adiutor

Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan; sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja.

15 contere brachium peccatoris et maligni quaeretur peccatum illius et non invenietur

Murskaa jumalattoman käsivarsi ja kosta pahan jumalattomuus, niin ettei häntä enää löydetä.

16 Dominus regnabit in aeternum et in saeculum saeculi peribitis gentes de terra illius

Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti; hävinneet ovat pakanat hänen maastansa.

17 desiderium pauperum exaudivit Dominus praeparationem cordis eorum audivit auris tua

Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä, sinä teroitat korvasi,

18 iudicare pupillo et humili ut non adponat ultra magnificare se homo super terram

auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa, ettei ihminen, joka maasta on, enää saisi kauhua aikaan.