Proverbiorum 17
1 melior est buccella sicca cum gaudio quam domus plena victimis cum iurgio
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 servus sapiens dominabitur filiis stultis et inter fratres hereditatem dividet
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 sicut igne probatur argentum et aurum camino ita corda probat Dominus
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 malus oboedit linguae iniquae et fallax obtemperat labiis mendacibus
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 qui despicit pauperem exprobrat factori eius et qui in ruina laetatur alterius non erit inpunitus
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 corona senum filii filiorum et gloria filiorum patres sui
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 non decent stultum verba conposita nec principem labium mentiens
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 gemma gratissima expectatio praestolantis quocumque se verterit prudenter intellegit
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 qui celat delictum quaerit amicitias qui altero sermone repetit separat foederatos
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 plus proficit correptio apud prudentem quam centum plagae apud stultum
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 semper iurgia quaerit malus angelus autem crudelis mittetur contra eum
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 expedit magis ursae occurrere raptis fetibus quam fatuo confidenti sibi in stultitia sua
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 qui reddit mala pro bonis non recedet malum de domo eius
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 qui dimittit aquam caput est iurgiorum et antequam patiatur contumeliam iudicium deserit
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 et qui iustificat impium et qui condemnat iustum abominabilis est uterque apud Dominum
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 quid prodest habere divitias stultum cum sapientiam emere non possit
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 omni tempore diligit qui amicus est et frater in angustiis conprobatur
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 homo stultus plaudet manibus cum spoponderit pro amico suo
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 qui meditatur discordiam diligit rixas et qui exaltat ostium quaerit ruinam
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 qui perversi cordis est non inveniet bonum et qui vertit linguam incidet in malum
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 natus est stultus in ignominiam suam sed nec pater in fatuo laetabitur
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 animus gaudens aetatem floridam facit spiritus tristis exsiccat ossa
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 munera de sinu impius accipit ut pervertat semitas iudicii
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 in facie prudentis lucet sapientia oculi stultorum in finibus terrae
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 ira patris filius stultus et dolor matris quae genuit eum
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 non est bonum damnum inferre iusto nec percutere principem qui recta iudicat
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 qui moderatur sermones suos doctus et prudens est et pretiosi spiritus vir eruditus
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 stultus quoque si tacuerit sapiens putabitur et si conpresserit labia sua intellegens
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
