< Proverbiorum 1 >

1 parabolae Salomonis filii David regis Israhel
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 ad sciendam sapientiam et disciplinam
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 ad intellegenda verba prudentiae et suscipiendam eruditionem doctrinae iustitiam et iudicium et aequitatem
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 ut detur parvulis astutia adulescenti scientia et intellectus
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 audiens sapiens sapientior erit et intellegens gubernacula possidebit
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 animadvertet parabolam et interpretationem verba sapientium et enigmata eorum
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 timor Domini principium scientiae sapientiam atque doctrinam stulti despiciunt
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 audi fili mi disciplinam patris tui et ne dimittas legem matris tuae
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 ut addatur gratia capiti tuo et torques collo tuo
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 fili mi si te lactaverint peccatores ne adquiescas
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 si dixerint veni nobiscum insidiemur sanguini abscondamus tendiculas contra insontem frustra
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
12 degluttiamus eum sicut infernus viventem et integrum quasi descendentem in lacum (Sheol h7585)
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 omnem pretiosam substantiam repperiemus implebimus domos nostras spoliis
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 sortem mitte nobiscum marsuppium unum sit omnium nostrum
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 fili mi ne ambules cum eis prohibe pedem tuum a semitis eorum
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 pedes enim illorum ad malum currunt et festinant ut effundant sanguinem
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 frustra autem iacitur rete ante oculos pinnatorum
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 ipsique contra sanguinem suum insidiantur et moliuntur fraudes contra animas suas
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 sic semitae omnis avari animas possidentium rapiunt
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 sapientia foris praedicat in plateis dat vocem suam
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 in capite turbarum clamitat in foribus portarum urbis profert verba sua dicens
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 usquequo parvuli diligitis infantiam et stulti ea quae sibi sunt noxia cupiunt et inprudentes odibunt scientiam
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 convertimini ad correptionem meam en proferam vobis spiritum meum et ostendam verba mea
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 quia vocavi et rennuistis extendi manum meam et non fuit qui aspiceret
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 despexistis omne consilium meum et increpationes meas neglexistis
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 ego quoque in interitu vestro ridebo et subsannabo cum vobis quod timebatis advenerit
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 cum inruerit repentina calamitas et interitus quasi tempestas ingruerit quando venerit super vos tribulatio et angustia
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 tunc invocabunt me et non exaudiam mane consurgent et non invenient me
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 eo quod exosam habuerint disciplinam et timorem Domini non susceperint
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 nec adquieverint consilio meo et detraxerint universae correptioni meae
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 comedent igitur fructus viae suae suisque consiliis saturabuntur
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 aversio parvulorum interficiet eos et prosperitas stultorum perdet illos
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 qui autem me audierit absque terrore requiescet et abundantia perfruetur malorum timore sublato
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.

< Proverbiorum 1 >