Lamentationes 5
1 recordare Domine quid acciderit nobis intuere et respice obprobrium nostrum
Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
2 hereditas nostra versa est ad alienos domus nostrae ad extraneos
Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
3 pupilli facti sumus absque patre matres nostrae quasi viduae
Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
4 aquam nostram pecunia bibimus ligna nostra pretio conparavimus
Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
5 cervicibus minabamur lassis non dabatur requies
kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
6 Aegypto dedimus manum et Assyriis ut saturaremur pane
Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
7 patres nostri peccaverunt et non sunt et nos iniquitates eorum portavimus
Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
8 servi dominati sunt nostri non fuit qui redimeret de manu eorum
Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
9 in animabus nostris adferebamus panem nobis a facie gladii in deserto
Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
10 pellis nostra quasi clibanus exusta est a facie tempestatum famis
Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
11 mulieres in Sion humiliaverunt virgines in civitatibus Iuda
He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
12 principes manu suspensi sunt facies senum non erubuerunt
Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
13 adulescentibus inpudice abusi sunt et pueri in ligno corruerunt
Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
14 senes de portis defecerunt iuvenes de choro psallentium
Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
15 defecit gaudium cordis nostri versus est in luctu chorus noster
Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
16 cecidit corona capitis nostri vae nobis quia peccavimus
Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
17 propterea maestum factum est cor nostrum ideo contenebrati sunt oculi nostri
Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
18 propter montem Sion quia disperiit vulpes ambulaverunt in eo
Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
19 tu autem Domine in aeternum permanebis solium tuum in generatione et generatione
Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
20 quare in perpetuum oblivisceris nostri derelinques nos in longitudinem dierum
Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
21 converte nos Domine ad te et convertemur innova dies nostros sicut a principio
Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
22 sed proiciens reppulisti nos iratus es contra nos vehementer
Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?
