Job 8
1 respondens autem Baldad Suites dixit
Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
2 usquequo loqueris talia et spiritus multiplex sermones oris tui
Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
3 numquid Deus subplantat iudicium et Omnipotens subvertit quod iustum est
Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
4 etiam si filii tui peccaverunt ei et dimisit eos in manu iniquitatis suae
Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
5 tu tamen si diluculo consurrexeris ad Deum et Omnipotentem fueris deprecatus
Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
6 si mundus et rectus incesseris statim evigilabit ad te et pacatum reddet habitaculum iustitiae tuae
Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
7 in tantum ut priora tua fuerint parva et novissima tua multiplicentur nimis
Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
8 interroga enim generationem pristinam et diligenter investiga patrum memoriam
Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
9 hesterni quippe sumus et ignoramus quoniam sicut umbra dies nostri sunt super terram
Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
10 et ipsi docebunt te loquentur tibi et de corde suo proferent eloquia
Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
11 numquid vivere potest scirpus absque humore aut crescet carectum sine aqua
Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
12 cum adhuc sit in flore nec carpatur manu ante omnes herbas arescit
Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
13 sic viae omnium qui obliviscuntur Deum et spes hypocritae peribit
Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
14 non ei placebit vecordia sua et sicut tela aranearum fiducia eius
Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
15 innitetur super domum suam et non stabit fulciet eam et non consurget
Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
16 humectus videtur antequam veniat sol et in horto suo germen eius egreditur
Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
17 super acervum petrarum radices eius densabuntur et inter lapides commorabitur
Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
18 si absorbuerit eum de loco suo negabit eum et dicet non novi te
Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
19 haec est enim laetitia viae eius ut rursum de terra alii germinentur
Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
20 Deus non proiciet simplicem nec porriget manum malignis
Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
21 donec impleatur risu os tuum et labia tua iubilo
Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
22 qui oderunt te induentur confusione et tabernaculum impiorum non subsistet
Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
