Job 39
1 numquid nosti tempus partus hibicum in petris vel parturientes cervas observasti
Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?
2 dinumerasti menses conceptus earum et scisti tempus partus earum
Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?
3 incurvantur ad fetum et pariunt et rugitus emittunt
He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.
4 separantur filii earum pergunt ad pastum egrediuntur et non revertuntur ad eas
Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.
5 quis dimisit onagrum liberum et vincula eius quis solvit
Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?
6 cui dedi in solitudine domum et tabernacula eius in terra salsuginis
Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.
7 contemnit multitudinem civitatis clamorem exactoris non audit
Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.
8 circumspicit montes pascuae suae et virentia quaeque perquirit
Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.
9 numquid volet rinoceros servire tibi aut morabitur ad praesepe tuum
Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?
10 numquid alligabis rinocerota ad arandum loro tuo aut confringet glebas vallium post te
Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?
11 numquid fiduciam habebis in magna fortitudine eius et derelinques ei labores tuos
Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?
12 numquid credes ei quoniam reddat sementem tibi et aream tuam congreget
Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?
13 pinna strutionum similis est pinnis herodii et accipitris
Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?
14 quando derelinquit in terra ova sua tu forsitan in pulvere calefacis ea
Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.
15 obliviscitur quod pes conculcet ea aut bestiae agri conterant
Hän unohtaa ne tallattavan, ja että peto kedolla ne rikkois.
16 duratur ad filios suos quasi non sint sui frustra laboravit nullo timore cogente
Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.
17 privavit enim eam Deus sapientia nec dedit illi intellegentiam
Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.
18 cum tempus fuerit in altum alas erigit deridet equitem et ascensorem eius
Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.
19 numquid praebebis equo fortitudinem aut circumdabis collo eius hinnitum
Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?
20 numquid suscitabis eum quasi lucustas gloria narium eius terror
Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.
21 terram ungula fodit exultat audacter in occursum pergit armatis
Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.
22 contemnit pavorem nec cedit gladio
Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.
23 super ipsum sonabit faretra vibrabit hasta et clypeus
Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;
24 fervens et fremens sorbet terram nec reputat tubae sonare clangorem
Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.
25 ubi audierit bucinam dicet va procul odoratur bellum exhortationem ducum et ululatum exercitus
Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.
26 numquid per sapientiam tuam plumescit accipiter expandens alas suas ad austrum
Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?
27 aut ad praeceptum tuum elevabitur aquila et in arduis ponet nidum suum
Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?
28 in petris manet et in praeruptis silicibus commoratur atque inaccessis rupibus
Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.
29 inde contemplatur escam et de longe oculi eius prospiciunt
Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.
30 pulli eius lambent sanguinem et ubicumque cadaver fuerit statim adest
Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.
