Psalmorum 46

1 Psalmus, in finem, pro filiis Core pro occultis. Deus noster refugium, et virtus: adiutor in tribulationibus, quae invenerunt nos nimis.

Koran lasten veisu nuoruudesta, edelläveisaajalle. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, joka on sangen sovelias apu tuskissa.

2 Propterea non timebimus dum turbabitur terra: et transferentur montes in cor maris.

Sentähden emme pelkää, jos vielä maailma hukkuis, ja vuoret keskelle merta vajoisivat,

3 Sonuerunt, et turbatae sunt aquae eorum: conturbati sunt montes in fortitudine eius.

Vaikka vielä meri pauhais ja lainehtis, niin että siitä pauhinasta mäet kukistuisivat, (Sela)

4 Fluminis impetus laetificat civitatem Dei: sanctificavit tabernaculum suum Altissimus.

Kuitenkin on Jumalan kaupunki ihana virtoinensa, jossa Korkeimman pyhät asumiset ovat.

5 Deus, in medio eius, non commovebitur: adiuvabit eam Deus mane diluculo.

Jumala on hänen keskellänsä, sentähden se kyllä pysyy: Jumala auttaa häntä varhain.

6 Conturbatae sunt gentes, et inclinata sunt regna: dedit vocem suam, mota est terra.

Pakanain pitää hämmästymän ja valtakunnat lankeeman; ja maa hukkuu, kuin hän äänensä antaa.

7 Dominus virtutum nobiscum: susceptor noster Deus Iacob.

Herra Zebaot on meidän kanssamme, Jakobin Jumala on meidän tukemme, (Sela)

8 Venite, et videte opera Domini, quae posuit prodigia super terram:

Tulkaat ja katsokaat Herran tekoja, joka maan päällä senkaltaiset hävitykset tekee,

9 auferens bella usque ad finem terrae. Arcum conteret, et confringet arma: et scuta comburet igni:

Joka hallitsee sodat kaikessa maailmassa, joka joutsen särkee ja rikkoo keihään, ja rattaat tulessa polttaa.

10 Vacate, et videte quoniam ego sum Deus: exaltabor in gentibus, et exaltabor in terra.

Lakatkaat ja tietäkäät, että minä olen Jumala: minä olen voittava kunnian pakanain seassa ja minä ylennetään maan päällä.

11 Dominus virtutum nobiscum: susceptor noster Deus Iacob.

Herra Zebaot on meidän kanssamme: Jakobin Jumala on meidän tukemme, (Sela)